Fyysisen aktiivisuuden, koetun motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden ja koululiikunnan arvostuksen erot 5. ja 7. luokkalaisilla

Abstract

Kuuluvainen, V. 2016. Fyysisen aktiivisuuden, koetun motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden ja koululiikunnan arvostuksen erot 5. ja 7. luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 103 s., yksi liite.

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia yläkouluun siirtyminen aiheuttaa fyysisen aktiivisuuden, liikuntatuntien koetun motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden ja koululiikunnan arvostuksen suhteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin viides- ja seitsemäsluokkalaisten oppilaiden eroja valittujen muuttujien suhteen. Erojen tarkastelua tehtiin myös samalla luokkatasolla olevien tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2014 kerättyä LIITU-tutkimuksen aineistoa. Aineisto kerättiin samaan aikaan WHO-koululaistutkimuksen kanssa ja noin puolet kouluista osallistui kumpaankin tutkimukseen. LIITU-tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla ja vastaajia oli yhteensä 3071, joista 916 viidesluokkalaisia ja 935 seitsemäsluokkalaisia. Aineistosta valitut summamuuttujat analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.

Tutkimuksen tulosten perusteella oppilaiden fyysinen aktiivisuus oli pienempi seitsemännellä kuin viidennellä luokalla. Viidesluokkalaiset pojat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin viidesluokkalaiset tytöt. Seitsemäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien fyysisessä aktiivisuudessa ei ollut eroa. Sekä viides- että seitsemäsluokkalaiset tytöt ja pojat kokivat liikuntatuntien motivaatioilmaston enemmän tehtävä- kuin kilpailusuuntautuneeksi. Tytöt kokivat liikuntatunnit enemmän tehtäväsuuntautuneeksi poikiin verrattuna. Pojat sen sijaan kokivat koululiikunnan selkeästi enemmän kilpailusuuntautuneeksi. Tyttöjen kokemus liikuntatuntien kilpailusuuntautuneisuudesta lisääntyi hieman yläkouluun siirryttäessä. Pojilla vastaavaa eroa ei havaittu. Koettu fyysinen pätevyys laski kummallakin sukupuolella yläkouluun siirryttäessä ja pojat kokivat itsensä fyysisesti pätevimmiksi kummassakin ikäryhmässä. Tyttöjen koululiikunnan arvostuksessa ei tapahtunut muutosta viidennen ja seitsemännen luokan välissä. Poikien osalta yläkouluun siirtyminen aiheutti lievän laskun koululiikunnan arvostukseen.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulokset vahvistavat hyvin aikaisempia tutkimustuloksia. Murrosikäisten koululiikunnassa on erityisen tärkeää korostaa tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa, jotta mahdollisimman monilla oppilailla olisi mahdollisuus pätevyyden kokemuksiin ja sitä kautta fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen.

Asiasanat: motivaatioilmasto, fyysinen aktiivisuus, koettu fyysinen pätevyys, koululiikunta

Kuuluvainen, V. 2016. Differences in physical activity, perceived motivational climate, perceived physical competence and physical education motivation in grades five and seven. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 103 pp. 1 appendix.

The purpose of this study was to investigate the primary-secondary transition and chances that causes to adolescents physical activity, perceived motivational climate, perceived physical competence and physical education motivation. The aim of the study was to analyze differences in grades five and seven as for selected variables. The inspection of the results was made also with the differences between girls and boys of the same age. The sample of LIITU study was used also in this thesis. The sample of LIITU study was collected in 2014, in connection with material collected for the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) Study. The sample was collected by using electronic questionnaire. The final sample consisted of 3071 pupils, including 916 fifth grade and 935 seventh grade pupils. About half of the schools participating in the HBSC Study took part in the LIITU study. The data was analyzed by using SPSS software.

Results indicated that pupils’ physical activity was at a lower level in the secondary school. The boys at grade five were more physically active than girls at the same age. There was no difference between seventh grade boys and girls in physical activity. Both fifth and seventh grade pupils felt the climate in PE lessons more task-oriented than self-oriented. Girls felt PE classes more task-oriented than boys. And boys felt PE classes more self-oriented than girls. Seventh grade girls felt the climate in PE lessons more self-oriented than fifth grade girls. Boys didn’t report that kind of change. Secondary school pupils had a poorer sense of physical competence and perception than those in primary school. At both class levels, girls indicated a poorer sense of physical competence than boys. There was no difference between fifth and seventh grade girls in physical education motivation. Seventh grade boys valued physical education a bit lower than fifth grade boys.

Conclusion of this study was that the results were similar to former study results. Because the task-oriented motivational climate and perceived physical competence have a positive, statistically significant relationship with pupils’ physical activity. It is important to use task-oriented motivational climate in physical education and support a sense of physical competence among all young people.

Key words: motivational climate, physical activity, perceived physical competence, physical education