Vapaaehtoisvoimin toimivat liikunta- ja urheiluseurat vastaavat merkittävin osin ruohonjuuritason liikunnan järjestämisestä. Hektisen työelämän, yksilöllistymiskehityksen sekä vapaa-ajan tärkeyden korostumisen myötä vapaa-aikaa ei haluta viettää enää vapaaehtoistöitä tehden. Samalla, kun urheiluseurojen vapaaehtoisresurssit vähenevät ja odotukset toiminnan laadukkuudesta ja ammattimaisuudesta kasvavat, lisääntyy palkattujen työntekijöiden määrä seuroissa.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin palkkatyön vaikutuksia urheiluseuroihin. Erityinen painopiste on palkatun työntekijän vaikutuksilla seuran vapaaehtoistoimintaan, työnjakoon ja rooleihin. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä niistä muutoksista, joita ensimmäisen palkatun työntekijän tuleminen seuraan saa aikaan. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kahdessa suomalaisessa urheiluseurassa. Seuroihin oli palkattu ensimmäinen työntekijä seuratoiminnan kehittämistuen avulla vuonna 2013. Aineisto koostuu kuudesta teemahaast
attelusta. Kummastakin seurasta haastateltiin hallituksen puheenjohtajaa, palkattua työntekijää sekä ruohonjuuritason ohjaustoiminnassa olevaa vapaaehtoistoimijaa. Aineistoa analysoitiin teemoittelun ja tyypittelyn kautta. Sekä seurat että haastateltavat anonymisoitiin.
Haastatteluissa korostui pula vapaaehtoisista ja vapaaehtoisten löytämisen vaikeus etenkin hallitustyöhön. Seuroista puuttuu tietoa palkkauksen eri vaiheista ja työnantaja-velvollisuuksista, eikä työntekijälle osata asettaa rekrytoinnin hetkellä juurikaan vaatimuksia. Seurat ovat palkkauksen alkuvaiheessa epävarmoja työntekijän työtehtävistä ja työnkuva muodostuukin vasta vähitellen työntekijän saavuttua seuraan. Palkattu työntekijä vähentää merkittävästi hallituksen työtaakkaa ottamalla hallituksen töitä itselleen. Ainoastaan puheenjohtajan työmäärä lisääntyy, kun esimiestehtävät kasautuvat puheenjohtajalle. Puheenjohtajuudesta muodostuukin riippakivi, josta on vaikea päästä eroon. Muu vapaaehtoistoiminta pysyy ennallaan niin sisällöllisesti kuin määrällisestikin. Työntekijän tulon jälkeen toiminta seuroissa lisääntyy, monipuolistuu ja muuttuu organisoidummaksi. Viestintä, markkinointi ja tiedotus lisääntyvät ja muuttuvat säännöllisemmiksi. Myös vapaaehtoisten ilmapiiri ja viihtyvyys seuran sisällä kasvavat. Haasteeksi seuroissa muodostuvat aikatauluongelmista johtuva yhteydenpito esimiehen ja työntekijän välillä, näkemyserot seuran kehittämisestä sekä vastuu- ja päätöksentekokysymykset.
Tutkimuksen tulosten perusteella seuroja tulisi perehdyttää aiempaa paremmin palkkaukseen liittyviin asioihin, rekrytointiin ja työntekijän osaamisvaatimuksiin sekä työnantajan rooliin. Lisäksi jatkuvuuden suunnittelu rahallisen tuen päätyttyä on ehdottoman tärkeää ja seurat tarvitsisivat siihen toimivia työkaluja. Oleellista on kiinnittää huomio puheenjohtajan työtaakan keventämiseen sekä vapaaehtoisten aktivointiin, jotta myös tulevaisuudessa vapaaehtoinen urheiluseuratoiminta kuuluisi liikuntakulttuurimme kulmakiviin.
...
The majority of the sports clubs are based on voluntary work while the sports clubs organize a significant part of the grassroots sports. Individuals are reluctant to spend their leisure time among voluntary work due to hectic professional life, individualism and due to increasingly emphasized importance of private leisure time. The amount of gainfully employed is increasing while the voluntary resources of the sports clubs are reducing and the expectations of the quality and professionalism of the activities are increasing.
This research investigated the effects of gainful employment to the sports clubs. Specific focus is on the effect of the employment to voluntary work, task sharing and roles. The purpose of the research is to increase understanding of the changes that occur when gainful employment is first commenced in the club. The research was carried out as case study within two Finnish sports clubs. The clubs had employed their first employee in 2013 with the help of develo
pment fund for sports clubs. The data consists of six theme interviews. The board chairman, the employee and a volunteer participating at grassroot level were interviewed from both clubs. The data was analyzed using thematic analysis and typification. Both clubs and interviewees were anonymized.
The interviews highlighted the general lack of volunteers with a specific difficulty to find a volunteer in the board. The clubs lack information regarding different phases of employment, employers' responsibilities and additionally there is a lack of knowledge to set appropriate qualification requirements for the employees. Initially after employment the clubs are uncertain about the duties of the employee. The actual content of the duties is formed at a slow pace after commencing the employment. A gainfully employed person reduces significantly the work burden of the board by taking over these tasks. Only the burden of the chairman is further increased when the supervisory duties fall upon him. Being the chairman becomes a troubled position which is hard to get rid of. There is no change to the voluntary work otherwise. After commencement of employment the activities become more frequent, diversified and organized. Communication, marketing and passing on information become more periodic. Also atmosphere among the volunteers and comfort within the club are increased. The challenges consists of scheduling issues affecting communication between the employee and the superior, differences in development plans and matters related to responsibilities and decision making.
The research shows that the sports clubs should be better briefed with matters related to employment, recruitment, qualifications of the employee and to the role of employer. Additionally it is extremely important to prepare for continuity after ceasing of financial support – the clubs need framework for this. Futher essential points are to focus on reducing the work load of the chairman and to activate volunteers to ensure that voluntary sports clubs remain an essential cornerstone of our sports culture.
...
