Ammattimaisuuden ja vapaaehtoistoiminnan kohtaaminen lentopallon liigaseuroissa
Tekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Suomalainen liikuntakulttuuri sekä urheiluseuratoiminta perustuvat vahvasti vapaaehtoisten antamaan työpanokseen. Yhteiskunnallisten muutosten myötä urheiluseurojen on kuitenkin yhä vaikeampi löytää ja sitouttaa vapaaehtoisia toimintaansa. Samalla odotukset urheiluseuratoiminnan laadulle kasvavat. Myös seurojen paine kilpailulliseen menestymiseen on kasvanut etenkin huippu-urheilussa. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet seurojen ammattimaistumiseen sekä lisääntyneeseen työntekijöiden palkkaukseen seuroihin niin seuran hallinnon alalle kuin myös valmentajiksi sekä pelaajiksi.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin suomalaisten lentopallon liigaseurojen ammattimaistumista sekä sen vaikutusta seurojen vapaaehtoistoimintaan ja suhdeverkkoihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada käsitys roolijaoista, joita seuroissa syntyy palkattujen ja vapaaehtoisten kesken sekä millaisia uusia suhteita seuroissa on ammattimaistumisen myötä syntynyt. Tutkielmassa syntyi vertailuasetelma miesten ja naisten sarjoissa toimivien seurojen kesken. Aineisto kerättiin nettipohjaisella kyselylomakkeella, johon 18 liigaseurasta vastasi 17. Kyselyllä kysyttiin seurojen vapaaehtois- ja työntekijämäärää, näiden työtehtäviä, toiminnan rahoitusta sekä seurojen käsitystä ammattimaistumisen vaikutuksesta seuraan, vapaaehtoistoiminnan sekä rahoituksen muutokseen. Vastaukset käsiteltiin anonyymisti.
Tutkimuksen tulosten mukaan lentopallon liigaseurojen palkatut työntekijät ovat pääasiassa valmentajia ja pelaajia, mutta useassa seurassa on palkattuja työntekijöitä myös hallinnon alalla. Vapaaehtoiset taas toimivat paljon seuran ruohonjuuritasolla mahdollistaen ottelutapahtumien järjestymisen ja seuran yleisen toiminnan organisoinnin. Seurat kuitenkin kokevat haasteita vapaaehtoisten löytämisessä ja sitouttamisessa, mikä lisää seurojen painetta työntekijöiden palkkaamiseksi. Ammattimaistuminen näkyy myös seurojen suhdetoiminnassa, joka perustuu yhä enemmän yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Osa lentopallon liigaseuroista on myös kehittymässä osaksi yhteiskunnallista palvelutuotantoa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ammattimaistumisen erot miesten ja naisten sarjoissa pelaavien seurojen välillä ovat kuitenkin huomattavat. Vaikka lentopalloa pidetään yhtenä tasa-arvoisimmista palloilulajeista Suomessa, miesten sarjassa työskentelee enemmän ammattilaisia, seurojen suhdeverkostot ovat uudistuneempia ja joukkueiden kausibudjetteihin on mahdollisuus käyttää enemmän rahaa.
...
Finnish sport culture and the activity in sport clubs is strongly based on voluntary work.
Along with changes of society, it is getting harder for sport clubs to find and commit
volunteers to be a part of the club’s activity. At the same time, the expectations for the quality
of the activities are increasing. In addition, the pressure of winning is building up especially in
top-class sports. These factors have had an influence on professionalization of sport clubs, and
the clubs are hiring more professionals for administrator roles as well as for coaches and
players.
This research investigated the professionalization of Finnish volleyball league clubs: what
kind of impact it has on voluntary work and the networks of the clubs. The aim of this
research was to understand the roles that involve between the paid employees and the
volunteers and what kind of new networks the clubs have created through professionalization.
The research also includes comparison between clubs that play in women’s or men’s league.
The data was collected by internet-based questionnaire, to which 17 of the 18 clubs
responded. The questionnaire asked about the number of volunteers and paid employees, their
duties, the funding of the activity and clubs' perception of the impact of professionalization on
the club, voluntary activities and financial change. The answers were processed anonymously.
According to the findings of the study, the paid employees in Finnish volleyball league clubs
are mainly coaches and players, but there are several paid employees also in administrator
roles. Volunteers, on the other hand, work a lot at the grass root level and thus enable the
organization of the sport events and the club's overall activities. However, the clubs are facing
challenges in matter of finding and engaging volunteers, which increases the clubs’ pressure
of hiring new employees. Professionalization can be seen also in clubs’ public relations,
which are more and more based on cooperation with the private sector. Some Finnish
volleyball league clubs are also developing to be part of social production of services in both
the public and private sectors. However, the differences in professionalism between clubs
playing in men’s and women’s league are considerable. Although volleyball is considered one
of the equal types of ball games in Finland, the men's teams have more professionals, clubs’
networks are more modern, and more money is available for teams' seasonal budgets.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29535]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
”Me tarvitaan tähän toimihenkilö” : tapaustutkimus ammattimaisuudesta ja vapaaehtoisuudesta Hyvinkään Tahkossa
Pietari, Marko (2020)Vapaaehtoisiin urheiluseuroihin kohdistuu yhä suurempia paineita ammattimaistua. Muutokseen ovat vaikuttaneet harrastajien ja yhteiskunnan seuratoimintaan kohdistamat, yhä korkeammat odotukset ja vaatimukset sekä ongelmat ... -
Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa
Ruuskanen, Petri; Jousilahti, Julia; Faehnle, Maija; Kuusikko, Kirsi; Kuittinen, Outi; Virtanen, Johanna; Strömberg, Lisbeth (Valtioneuvoston kanslia, 2020)Hankkeen tavoitteena oli selvittää toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalaistoimintaan ja tehdä suosituksia siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan tukea. Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, ... -
Haluttu, menestyvä ja laadukas seura : tapaustutkimus Jyväskylän Naisvoimistelijoiden seuratoiminnan muutoksesta
Kentala, Kaisa (2017)Suomalainen liikunta- ja urheiluseuratoiminta on pitkälti perustunut vapaaehtoisuuteen. Yhteiskunnan muutokset, valtiovallan odotukset ja seuran jäsenten määrän kasvaminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ammattilaisen ... -
Palkattu työntekijä urheiluseurassa : kansalaistoiminnan voitto vai tappio?
Pulkkinen, Maria (2016)Vapaaehtoisvoimin toimivat liikunta- ja urheiluseurat vastaavat merkittävin osin ruohonjuuritason liikunnan järjestämisestä. Hektisen työelämän, yksilöllistymiskehityksen sekä vapaa-ajan tärkeyden korostumisen myötä ... -
Markkinaohjattu kansalaistoiminta : diskurssianalyyttinen tutkimus palveluntuotantoa ylläpitävien järjestöjen kansalaistoimintapuheesta
Kauppinen, Riitta (2020)Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista on hybridien sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintastrategioiden kielenkäyttö kansalaistoiminnasta ja millaista sosiaalista todellisuutta kielenkäyttö rakentaa kansalaistoiminnasta? ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.