Tämä pro-gradu työ tarkastelee sitä, miten ammattimuusikot näkevät taitelijan, erityisesti säveltaitelijan, roolin yhteiskunnassa, jossa taidetta ja kulttuuria oletetaan hyödynnettävän. Tavoitteena oli etsiä muusikoiden omia näkemyksiä muusikkouden ja säveltaiteen kentän muutoksista taiteen hyödyntämisen suhteen. Yhteiskunnassa lisääntynyt markkinakeskeisyys on tuonut mukanaan keskustelun taiteen hyödyllisyydestä. Taidetta oletetaan voivan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja hoivatyössä, terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Sen halutaan tuovan hyvinvointia, terveyttä ja talouskasvua. Taidetta ei siis enää nähdä pelkästään itsessään arvokkaana toimintana, vaan rinnalle ovat nousseet välinearvo ja hyötynäkökulma.
Tutkimusta varten on haastateltu yhdeksää Konserttikeskus ry:n puitteissa toimivaa ammattimuusikkoa. Konserttikeskus ry järjestää koulu- ja päiväkotikonsertteja ympäri Suomen ja kasvatuksellisuus on sen toiminnan määräävä tekijä eli tuotettavat esityksetkin palvelevat
tätä päämäärää. Haastatellut muusikot ovat kaikki freelancereita tai yrittäjiä ja jakautuvat periaatteessa kolmeen musiikin päägenreen: klassiseen, pop/jazz ja kansan musiikkiin.
Sosiologi Pierre Bourdieun teorian käsitteet, kuten kenttä, pääomat, habitus ja kentällä tapahtuvat kamppailut antavat välineet aineiston jäsentämiseksi. Bourdieun teoriassa taiteella ja kulttuurilla on korostunut merkitys koko yhteiskunnan tasolla ja hänen ajatteluaan leimaa vahvasti taiteen ja rahan, tai luovuuden ja kaupallisuuden välinen kahtiajako. Bourdieun mukaan juuri taiteen ja kulttuurin kentällä taistelujen merkitys korostuu, sillä kulttuurin välittäminen ja taloudellinen hyödyntäminen edellyttää suhteellista yksimielisyyttä siitä, mitkä tuotteet ja minkälainen pääoma ovat arvokkaita ja kuka saa olla kentän jäsen. Kentällä näytetäänkin tällä hetkellä käyvän kamppailua taiteen autonomisuuden ja potentiaalisen välinearvon välillä. Osa taitelijoista liputtaa soveltavan taiteen puolesta ja osa vaatii taiteelle vapautta kaikesta määritellyksi tulemisesta.
Työssä pohditaan sitä, miten taiteelle annetut muut tehtävät eli sen soveltava käyttö muuttaa musiikin kenttää ja muusikkoutta. Se näkyy mm. muusikon työn haasteiden lisääntymisenä, uudenlaisten osaamistarpeiden, kuten asiakaslähtöisyyden, tuotteistamisen ja vuorovaikutustaitojen, esiin nousuna. Muusikoita haastetaan soveltamaan osaamistaan uusissa ympäristöissä ja uudenlaisille yleisöille. Musiikin kentällä kiivainta muutos vaikuttaa olevan klassisen musiikin alakentällä, jonka tulevaisuudesta klassista musiikkia edustavat haastateltavat ovat huolissaan. Klassinen musiikki vaikuttaa menettäneensä perinteisen etuasemansa muihin alakenttiin nähden, kun uudet yhteisöllisyyden, osallistavuuden ja saavutettavuuden tuulet puhaltavat ja yleisöllä, musiikin kuluttajalla, on entistä enemmän valtaa päättää eri musiikkilajien keskinäisistä suhteista.
...
