"We can do it!" : musiikin ammattiopiskelijoiden minäpystyvyys musiikin oppimisessa ja esittämisessä

Tässä tutkielmassa tutustuttiin minäpystyvyyden käsitteeseen ja kartoitettiin sen monia eri puolia sekä siitä tehtyjä tutkimuksia. Tutkielmassa raportoitavassa empiirisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ensisijaisesti musiikin ammattiopiskelijoiden minäpystyvyyttä musiikin oppimisessa ja esittämisessä. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen tavoitteena oli ensisijaisesti selvittää mahdollisia eroja musiikin oppimisen ja esittämisen minäpystyvyydessä eri tutkimusryhmien välillä ja myös niiden sisällä. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena oli selvittää opiskelijan musiikillisten taitojen ja ominaisuuksien mahdollisia yhteyksiä tämän minäpystyvyyteen musiikin oppimisessa ja esittämisessä. Tutkimukseen liittyvän kyselyn pohjana käytettiin Laura Ritchien ja Aaron Williamonin kyselyä, jota he käyttivät vuonna 2010 tutkimuksessaan Measuring distinct types of musical self-efficacy. Online-kyselyn vastaajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikinopiskelijat (N = 48), joiden suuntautumisvaihtoehdot opinnoissaan olivat instrumenttipedagogi, musiikinohjaaja sekä varhaisiän musiikinkasvattaja. Musiikkityylit, joita tutkimuksen osanottajat opiskelivat, olivat klassinen musiikki ja pop/jazz-musiikki. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen tilastollisia analyysimenetelmiä, kuten t-testiä ja Pearsonin korrelaatiota. Tutkimuksen tuloksista muun muassa koko otannan minäpystyvyys musiikin oppimisessa osoittautui erittäin merkitsevästi korkeammaksi kuin musiikin esittämisessä, ja klassisen musiikin opiskelijoiden minäpystyvyys musiikin esittämisessä osoittautui merkitsevästi alemmaksi kuin pop/jazz-musiikin opiskelijoiden. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että musiikin opiskelijoilla kenties esiintyy joitakin minäpystyvyyseroja musiikin oppimisessä ja esittämisessä sekä eri ryhmien välillä. Asian varmistamiseksi jatkotutkimukset olisivat kuitenkin tarpeen.