Sanahahmohuulion alan levittäytymisestä suomalaisessa viittomakielessä

Abstract

Huuliot ovat olennainen osa viitottujen kielten ei-manuaalista artikulaatiota, ja suun liikkeillä nähdään useita tehtäviä foneettisesta tasosta aina prosodisiin funktioihin asti. Tarkastelen tässä maisterintutkielmassa ilmiötä, jossa suomalaisen viittomakielen (SVK) sanahahmoksi tai sen osaksi tulkitun huulion ala levittäytyy viereisiin manuaalisiin osiin. Selvitän sanahahmohuulioiden esiintymisfrekvenssiä, levittäytymisen suuntaa ja ulottuvuutta sekä sitä, millaisiin elementteihin levittäytymistä tapahtuu.

Tutkielma toteutetaan analysoimalla kahta aineistoa: Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskuksen korpusprojektissa kerättyä keskusteluaineistoa ja Kuurojen Liitto ry:n tuottamaa haastattelumateriaalia. Yhteensä viiden minuutin mittainen otos sisältää materiaalia viideltä eri viittojalta. ELAN -ohjelmalla toteutetulla analyysilla tutkitaan viittomavirrasta esiin nousseita levittäytymisilmiöitä kuvaamalla niitä kontekstissaan.

Tutkimus osoittaa, että sanahahmot ovat aktiivinen osa viitottua ilmaisua. Kaikista huulioista noin puolet tuotettiin artikuloimalla sanahahmo tai sen osa. Viittomavirrasta löydettiin 41 ilmaisua, joissa sanahahmohuulion ala levittäytyi viereisiin viittomiin. Levittäytyminen ulottui useimmiten viittomavirrassa seuraavaan manuaaliseen osaan yhden viittoman mittaisena. Suurin osa levittäytyneistä sanahahmohuuliosta toteutui osoittavien elementtien yhteydessä. Levittäytyneet sanahahmot toimivat prosodisten kokonaisuuksien, kuten lausekkeiden alan merkitsijänä, morfologisesti kompleksisten yksiköiden määrittäjinä sekä yhdysviittomien ja uusien ilmausten osoittajina.

This MA thesis examines the spreading of mouthings, the mouth patterns derived from spoken languages, in Finnish Sign Language. Mouthings are an integral part of the non-manual articulation in signed languages and their functions vary from phonetic level to different prosodic functions. The goal of this study is to find out how often mouthings occur in signed material, and then scrutinize the direction and the scope of spreading. The further aim is to examine the type on different linguistic elements in relation to the spreading patterns found in the data.

This study draws on two sets of data: corpus material collected in the Corpus project of Finland´s sign languages at the Sign Language Centre of the University of Jyväskylä and interview material produced by The Finnish Association of the Deaf. The duration of the videomaterial is approximately five minutes in total, and it includes material from five signers. The data is analyzed and annotated by using ELAN annotation software.

The analysis shows that mouthings are an integral part of signing. The analysis demon-strates that half of all mouth action taking place in the data can be interpreted as mouthings. The spreading of the mouthings is observed to take place 41 times. The direction of the spreading is usually rightward and over one adjacent sign. The majority of the spreading coin rides with pointing signs. Several functions of the spreading of the mouthings are discerned through the analysis of the data. The spreading functions as the marker of prosodic simple sentence, of morphologically complex units, as well as indicating com¬pound signs and when creating new lexical expressions.