Psykologi Herman Witkin aloitti vuonna 1948 kognitiivista ajattelutapaa tutkivan suuntauksen, jossa ihmiset jaettiin kahteen ryhmään: kenttäriippuvaisiin ja kenttäriippumattomiin. Kenttäriippumattomuutta ja -riippuvaisuutta on tutkittu aina 2010 luvulle saakka. Kansainvälisiä tutkimustuloksia löytyy aiheeseen liittyen runsaastikin, mutta Suomessa aihetta ei ole juurikaan tutkittu soveltavan kielitieteen näkökulmasta. Tutkimukset kenttäriippuvaisuudesta ja -riippumattomuudesta antavat viitteitä siihen, että tällä kognitiivisen ajattelun mallilla saattaa olla suurikin vaikutus oppilaiden oppimismenestykseen. Kenttäriippumattomat oppilaat ovat aiempien tutkimusten mukaan itsenäisempiä, havaitsevat ja löytävät ratkaisuja ongelmiin joustavasti ja oppivat parhaiten itsenäisesti. Kenttäriippuvaiset oppilaat taas oppivat parhaiten ryhmässä keskustellen muiden kanssa, hyötyvät opettajan ohjauksesta enemmän ja suoriutuvat vaivattomammin loogisesta ja rakenteeltaan selkeästä tehtävänannosta.
Tutkimuksessani halusin tutkia miten tämä ilmiö näyttäytyy suomalaisen alakoulun viidennen luokan englannin kielen oppimistuloksissa. Tutkimuksessani tein alustavaa selvitystä siitä korreloiko kognitiivinen ajattelutapa (kenttäriippuvuus, -riippumattomuus) oppilaiden englannin kielen koemenestyksen kanssa ja kuinka koko oppilaspopulaatiota voidaan ohjeistaa, jotta mahdolliset oppimisen esteet poistuisivat ja jotta oppilaat pääsisivät hyödyntämään koko oppimispotentiaaliaan. Toteutin tutkimukseni neliosaisena kyselynä, joka koostui kahdenlaisista hahmottamistehtävistä, joiden avulla kohdensin oppilaat joko kenttäriippumattomiksi tai -riippuvaisiksi, sekä kahdesta kyselyosiosta. Kyselyosioissa pyrin selvittämään ilmeneekö oppilaissa kognitiivisille ajattelutavoille tyypillisiä käyttäytymismalleja.
Tutkimustulokset antavat viitteitä siihen, että kenttäriippuvuus korreloi englannin kielen oppimismenestyksen kanssa, mutta oppilaiden vastaukset kysymyksiin koskien kognitiivisille ajattelutavoille tyypillisiä käyttäytymismalleja olivat vahvasti tulkinnanvaraisia. Tulokset antoivat kuitenkin viitteitä siihen, että kenttäriippuvaiset oppilaat implementoivat mieluusti opiskelumetodeja, joissa heillä on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä ja riittävästi aikaa oppimiseen, kun taas kenttäriippuvaiset oppijat näyttäytyivät joustavampina oppijoina ympäristönsä suhteen. Tutkimustulokset eivät olleet lopullisia, mutta aiheella on mahdollisesti suuri merkitys opetuskäytänteisiin – oppituntien suunnittelusta koetilanteiden suunnitteluun. Näin ollen on suositeltavaa, että voimakkaammin kontrolloitua ja standardoitua jatkotutkimusta aiheesta tehtäisiin myös tulevaisuudessa.
...
