Suomalaisten uintivalmentajien valmennustyö - teoriaa ja käytäntöä

Abstract

Kallinen, Ville. 2015. Suomalaisten uintivalmentajien valmennustyö – teoriaa vai käytäntöä? Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Valmennus- ja testausopin pro gradu – tutkielma, 86s.

Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä suomalaiseen urheiluvalmennukseen oman urheilulajini kilpauinnin kautta. Halusin ennen kaikkea selvittää valmentajien näkemyksiä teoriaosaamisen merkityksestä, hyvästä valmentajakoulutuksesta ja valmentajuudesta. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelun avulla kuutta suomalaista pitkän linjan uintivalmentajaa. Haastattelut kestivät yhteensä 342 minuuttia ja aineistoa kertyi lopulta 83 sivun verran. Aineisto analysoitiin lähilukumenetelmällä.

Urheiluvalmentajan ammatti Suomessa nähdään haastavana harjoittaa. Arvostuksen puute monella tasolla, vaativat työolosuhteet sekä niukat resurssit ovat yhdessä vaikea yhtälö ratkaistavaksi. Teoreettinen liikuntabiologinen osaaminen koetaan hyväksi pohjaksi käytännön valmennustyölle. Liiallinen teoriaan uppoutuminen nähdään riskinä, jolloin voidaan ajautua kauaksi tärkeästä käytännön työstä. Uusi tutkimustieto koetaan tärkeäksi, mutta valmentajat suhtautuvat kriittisesti tutkimusten sovellettavuuteen käytäntöön. Urheilijoiden testaamiselle koetaan olevan oma paikkansa, mutta tärkeimmäksi testiksi koetaan kilpailutilanne.

Valmentajan työ nähdään monitieteisenä kokonaisuutena, jossa korostuvat luonnontieteiden lisäksi pedagogiikka, psykologia, sosiologia, filosofia ja informaatioteknologia. Suomesta puuttuu valmentajien näkemysten mukaan käyttäytymistieteellinen osaaminen ja sitä tulisi lisätä ennen kaikkea suomalaiseen valmentajakoulutukseen. Liikuntatieteellinen tiedekunta on jo kehittänyt koulutustaan tarjoamalla 25 opintopisteen kokonaisuutta urheiluvalmennuksen käyttäytymistieteisiin opiskelijoille syksystä 2014 eteenpäin. Hyvään valmentajakoulutukseen kuuluu myös erittäin kiinteästi mentorointi. Hyvä valmentaja omaa monenlaisia taitoja ja ominaisuuksia. Hänen taitoihinsa kuuluu muun muassa fyysisen- ja henkisen valmentamisen osa-alueiden hallitseminen, johtamistaidot sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot. Hyvä valmentaja on sitoutunut ja intohimoinen. Ennen kaikkea hyvä valmentaja on urheilijaa ja ihmistä varten.

Avainsanat: valmennus, valmentajakoulutus, liikuntabiologia

Kallinen, Ville. 2015. Profession of Finnish swimming coaches – theory and practice. Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Science of Coaching and Fitness Testing, 86p.

Purpose of this study was to investigate Finnish coaching through the eyes of Finnish swimming coaches. First of all I wanted to find out coaches’ views on the importance of the theory knowledge in coaching. In addition I wanted to get information about qualities of good coaching practices and education. Six Finnish swimming coaches were interviewed with semi-structured qualitative interview. Interviews lasted 342 minutes altogether and produced 83 pages of material. The analysis was performed thematically.

Sports coaching profession in Finland is viewed as challenging to engage. Lack of appreciation on many levels, the extremely demanding conditions and scarce resources are a difficult equation to solve. Theoretical expertise in biology of physical activity is con-sidered to be basis for practical coaching. Excessive immersion in theory can be seen as a risk, making it possible to drift far away from the important work in practice. New research knowledge is considered important but the coaches are critical of the practical applicability of the research. The athletes testing is perceived to be valuable but the most important test perceived is competition.

The coach's job is seen as a multi-disciplinary entity, which emphasizes the biology of physical activity in addition to pedagogy, psychology, sociology, philosophy and information technology. According to the coaches interviewed Finnish coaches’ lack competence in behavioral sciences and it should be increased in Finnish coaching education. Faculty of Sport and Health Sciences in Jyväskylä has already started to develop coaching education by offering a chance to study 25 credits of behavioral sciences of sports. A good coach shows wide range of skills and attributes. Coaches’ skills include knowledge of physical and psychological training, leadership skills, as well as interpersonal skills. A good coach is committed and passionate. Above all, a good coach is always there for the athlete.

Key words: coaching, coaching education, biology of physical activity