Suomalaisten ammattivalmentajien valmennusarvoissa ilmenevät erot

Abstract

TIIVISTELMÄ Tornberg-Mattila Ruut (2013). Suomalaisten ammattivalmentajien valmennusarvoissa ilmenevät erot. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 69 sivua, 6 liitettä.

Tutkimuksen keskiössä olivat suomalaisten ammattivalmentajien valmennusarvot, joilla kartoitettiin valmennustyön, perheen ja ystävien, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä henkilökohtaisten tavoitteiden merkitystä elämässä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko ammattivalmentajien valmennusta koskevilla arvoilla, sukupuolella, valmentamalla lajilla (yksilö-/joukkuelaji), iällä,siviilisäädyllä, koulutuksella, ja itsetunnolla yhteyttä toisiinsa. Lisäksi tutkittiin, miten ammattivalmentajien valmennusarvot eroavat toisistaan, kun huomioidaan tutkittavien valmentajien sukupuoli, hänen valmentamansa urheilulaji (yksilö- tai joukkuelaji), ikä, siviilisääty ja valmentajakoulutustausta.

Tutkimusaineisto oli osa Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksen tutkimusprojektia ”Suomalaisten ammattivalmentajien hyvinvointi ja työssä kehittymisen edellytykset”. Tutkimusaineisto oli kerätty kyselylomakkein vuonna 2006 ja vastausprosentiksi oli saatu 55. Tutkittavat olivat Suomen Ammattivalmentajat (SAVAL) ry:n jäseniä. Tutkimukseen osallistui 143 keski-iältään 39–vuotiasta valmentajaa, joista 104 miestä ja 39 naista. Tutkittavissa oli kesä- ja talvilajien sekä yksilö- ja joukkuelajien valmentajia. Tutkimuksen tilastollinen analyysi suoritettiin SPSS Statistics 20.0 ohjelmalla. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella selvitettiin tutkimusmuuttujien välisiä yhteyksiä. Ryhmien välisiä keskiarvoja tutkittiin riippumattomien otosten t-testillä ja 1–suuntaisella varianssianalyysillä käyttäen Bonferroni-parivertailua.

Tulosten mukaan miessukupuoli kytkeytyi joukkuelajiin sekä parempaan itsetuntoon. Miessukupuolella oli lisäksi yhteys arvoon ”Elämässäni kaikkein tärkeimpänä koen oman fyysisen ja psyykkisen terveyden”. Yksin elävillä valmentajilla oli muita heikompi itsetunto. Heille valmennustyö oli tärkeämpi arvo kuin naimisissa ja avoliitossa eläville valmentajille. Arvo valmennustyön tärkeydestä elämässä oli tärkein nuorimmalle ja iäkkäimmälle valmentajajoukolle, mutta samalla arvoista se, jota kaikki arvostivat keskiarvojen perusteella vähiten. Huolimatta valmentajien iästä, lajista tai koulutuksesta valmentajille tärkein arvoväittämänä oli ”Elämässäni tärkeintä ovat ystävät ja perhe”. Tutkimustulosten mukaan valmentajakoulutuksen taso ei erottele ammattivalmentajien valmennusarvoja. Tulosten pohjalta herää kysymys, missä määrin valmentajakoulutuksessa korostetaan ammatillista arvopohdintaa.

ABSTRACT Tornberg-Mattila Ruut (2013). The differences between the coahcing values of professional coaches in Finland. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 69 p. 6 appendices.

In the spotlight of the research were the coaching values of professional coaches in Finland. With the help of these values the meaning of coaching, family and friends, phsycial and mental health and personal goals in life were surveyed. The study researched whether professional coaches` coaching values, gender, sport (individual or team sport), age, marital status, trainers` education or self-esteem had a connection to each other or not. The differences between professional coaches` coaching values were also studied when factors such as coaches` gender, sport he/she coaches, age, marital status and coaching background were counted in.

The material of the research was part of University of Jyväskylä Department of Physical Education`s research project “The welfare of professional coaches in Finland and the requirements of developing in work”. The research material was questionnaired in 2006 and the response rate was 55%. The examinees were members of Professional Coaches of Finland(SAVAL). Altogether 143 coaches participated in the study; 104 of those were representing male sex and 39 female sex. Examinees` average age was 39 and they came from different sports: summer and winter sports, individual and team sports. The statistical analysis of the study was operated with the help of SPSS Statistics 20.0 program. The connections between variables were analysed with Spearman`s rank correlation coefficient. The averages between groups were researched by t-test and one-way analysis of variance using Bonferroni paired comparisons.

According to the results, male sex was connected to team sport and better self-esteem. Men also had a connection to the value of “Physical and mental health are the most important things in my life”. Trainers who lived alone had a lower self-esteem than the others. To them coaching was also more important than to those who were married or had a relationship. “Importance of coaching in life” was a value which was most respected among the young and the old coaches, but at the same time it was the value that was – according to arithmetic mean – least important. Regardless of the age of the trainer, the sport or the level of education, the most important value was “friends and family”. The studies show that the level of trainers`education does not separate the coaching values of professional trainers. A question stands out based on the results: to what extent do they emphasize the speculation of professional values when it comes to the education of coaches.