Tutkimukseni esittelee, millaisena musiikkiluokkien oppilaat näkevät vuorovaikutustaitonsa sekä luokkansa keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Luokan keskinäisen vuorovaikutuksen seurauksena esiintyvä ryhmähenki on vuorovaikutuskäyttäytymisen lisäksi tutkimuksessani merkittävässä roolissa. Sen lisäksi, että suomalainen musiikkiluokka on lähes ainutlaatuinen ilmiö, on se myös verraten nuori tutkimuskohde, sillä ensimmäinen musiikkiluokka perustettiin Suomeen 1966. Tutkimukseni tarkoituksena on tuoda esille musiikkiluokan erityispiirteitä, mutta lisäksi antaa näkökulmia siihen, millä tavoilla kaikilla perusopetuksen luokilla voisi kehittää vuorovaikutuksellisuutta, ryhmähenkeä sekä kouluviihtyvyyttä. Pidän tärkeänä sitä, että nykypäivän äly-yhteiskunnassa tulisi panostaa siihen, että lapset ja nuoret oppivat kasvokkaisen viestinnän taidot.
Tutkimuskysymyksiä tutkielmani pohjalla on yhteensä kuusi. Selvitän, millaisina musiikkiluokkien oppilaat kokevat vuorovaikutustaitonsa ja näkevätkö he
musiikkiluokkalaisuuden vaikuttaneen niihin. Lisäksi tarkastelen luokan keskinäistä vuorovaikutuskäyttäytymistä ja ryhmähenkeä sekä sitä, millaisten musiikillisten toimintatapojen musiikkiluokkalaiset kokevat vaikuttaneen ryhmähenkeen. Lähdekirjallisuuden pohjalta selitän, miten musiikki ja musiikkiluokalla opiskelu voivat kehittää lasten ja nuorten vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisuutta.
Teoreettisena viitekehyksenä jo kandidaatin tutkielmalleni toimi musiikin hyödyt opetuksen sekä kehityksen kannalta ja sama teema jatkuu myös maisterintutkielmassani. Oma musiikkiluokkataustani on auttanut tarkentamaan tutkimuskohteen musiikkiluokkalaisiin ja musiikkiluokan mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tässä tutkielmassa pääpaino on sosiaalisissa hyödyissä, joita musiikillinen erityisorientaatio voi antaa.
39 kuudes- ja 35 yhdeksäsluokkalaisen vastaukset puolistrukturoituun kyselylomakkeeseen analysoin määrällisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Tulokset osoittavat, että musiikkiluokkalaiset kokevat vuorovaikutustaitonsa melko hyvinä ja luokkansa ryhmähengen keskivertoa parempana. Erityisesti esiintymiset ja niihin harjoittelu nähdään ryhmähenkeä parantavina tekijöinä. Myös yhtyesoitto koulussa koetaan ryhmähenkeä parantavana musiikillisena toimintana. Kilpailu soitto- ja laulutaidoista koetaan negatiivisena ja jopa ahdistavana ilmiönä kaikilla tutkittavilla luokilla.
Yhteinen toiminta, yhteisöllisyys ja tavoitteellisuus vaikuttavat merkittävästi luokan ryhmähenkeen ja yksilön kokemukseen omista vuorovaikutustaidoistaan. Nämä eivät ole kuitenkaan vain musiikkiluokilla ilmeneviä ominaisuuksia ja erityispiirteitä, vaan jokaiselle luokalle mahdollinen voimavara.
...
