Tämän puheviestinnän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, millä tavoin yksilön aikaisemmat työpaikkakiusaamiskokemukset heijastuvat siihen, miten yksilö kiinnittyy uuteen työyhteisöön vuorovaikutussuhteiden kautta. Tavoitteena oli myös lisätä ymmärrystä siitä, miten työyhteisön vuorovaikutussuhteet ja työyhteisöön kiinnittyminen auttavat yksilöä toipumaan työpaikkakiusaamiskokemuksistaan. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu, jota täydennettiin kyselylomakkeilla. Tutkimukseen osallistui 11 työpaikkakiusattua, jotka olivat vaihtaneet työyhteisöä kiusaamiskokemuksiensa jälkeen. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisesti teemoittelemalla.
Tutkimustulosten perusteella aiemmin koettu työpaikkakiusaaminen voi aiheuttaa kiusatuille pelkoa kiusaamisen uusiutumisesta, epäluottamusta työtovereita kohtaan ja varovaisuutta työyhteisön vuorovaikutussuhteissa ja -tilanteissa. Tutkimushenkilöt kiinnitt
ivät erityistä huomiota siihen, onko työyhteisössä mahdollisuutta ilmetä kiusaamista ja miten työyhteisössä käsitellään konflikteja tai ongelmatilanteita. Työyhteisöön kiinnittymisen tunnetta vahvistivat työyhteisössä rakennetut palkitsevat vuorovaikutussuhteet, tukea tarjoava, hyväksyvä ja arvostava ilmapiiri, esimiehen vuorovaikutusosaaminen sekä konfliktien hallinta työyhteisössä. Lisäksi tutkimushenkilöiden kiinnittymisen tunnetta vahvisti se, että yksilöllä oli sekä tiedon vaihtoon että toveruuteen pohjautuvia vuorovaikutussuhteita. Kiinnittymistä vahvistavat tekijät auttoivat samalla vähentämään kiusaamisen aiheuttamaa epävarmuutta.
Työyhteisöön kiinnittyminen ja siellä rakennetut palkitsevat vuorovaikutussuhteet edesauttoivat myös työpaikkakiusaamisesta toipumista. Työpaikkakiusaamista kokeneet pitivät toipumisen kannalta tärkeänä, että he saivat tukea ja ymmärrystä kertoessaan kokemastaan kiusaamisesta. Tutkimushenkilöt määrittelivät työpaikkakiusaamisesta toipumisen prosessiksi, jonka aikana yksilö oppii hyväksymään työpaikkakiusaamisen osaksi elämänkokemuksiaan. Hyväksynnän myötä yksilö kykenee hallitsemaan kiusaamisen aiheuttamia tunteita ja ajatuksia, eivätkä kiusaamiskokemukset enää rajoita heidän toimintaansa ja elämäänsä.
Tutkielman tulokset tarjoavat uutta tietoa työpaikkakiusaamisen jatkumoista, ja tätä tietoa on mahdollista hyödyntää työyhteisöjen kehittämisessä. Tulevaisuudessa tätä tutkimusaihetta voitaisiin syventää esimerkiksi tekemällä vertailevaa tutkimusta työpaikkakiusattujen ja ei-kiusattujen kokemuksista työyhteisöön kiinnittymisestä. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä myös siitä näkökulmasta, millainen merkitys työpaikkakiusaamista kokeneen vuorovaikutusosaamisella on työyhteisöön kiinnittymisen kannalta.
...
