Koulukiusaaminen lasten kuvaamana

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää oppilaiden kokemuksia ja käsityksiä koulukiusaamisesta. Tutkimuksessa on keskitytty siihen, millaisissa paikoissa koulukiusaamista tapahtuu tai voisi tapahtua sekä millaisesta kiusaamisesta on kyse. Kyseessä on laadullinen tutkimus, johon aineisto kerättiin käyttämällä Photo eliciting interview-menetelmää. Oppilaita haastateltiin käyttäen apuna heidän itse ottamiaan valokuvia. Tässä tutkimuksessa valokuvausta on käytetty menetelmänä ymmärtää oppilaiden ajatusmaailmaa koulukiusaamiseen liittyen. Tutkimusmenetelmä on lapsilähtöinen. Tutkimus toteutettiin länsisuomalaisessa neliopettajaisessa kyläkoulussa. Siihen osallistui koulun 20 oppilasta luokka-asteilta 3-6. Kertynyt aineisto analysoitiin diskurssianalyysiä hyödyntäen. Aineistosta nostettiin esiin ilmiöstä korostuvia merkityksiä sekä pyrittiin löytämään niille yhteneväisyyksiä ja eroja. Tutkimuksesta nousi esiin kolme kokemusryhmää; kiusatut, kiusaamista nähneet ja kokemattomat. Kiusaajien ryhmää ei muodostunut. Aineiston mukaan oppilaat pitävät yksittäistä tekoakin jo koulukiusaamisena. Leikki voi muuttua kiusaamiseksi, kiusaaminen on vallankäyttöä ja tuo esiin erilaisia tunteita. Oppilaat toivat esille, että kiusaamispaikkoja vältellään ja kiusaamista tapahtuu eniten paikoissa, jotka ovat jollakin tavalla piilossa. Oppilaat kokivat tärkeimmiksi kiusaamiseen puuttumisen keinoiksi asioista keskustelemisen ja opettajien puuttumisen koulukiusaamiseen Tärkeäksi tekijäksi muodostui myös johdonmukainen puuttuminen sekä selkeät rajat ja säännöt.