Eläköitymisen vaikutukset sukupolvien välisiin hyvinvointieroihin limittäisten sukupolvien malleissa : kjallisuuskatsaus malleihin ja aiempiin tutkimustuloksiin

Abstract

Tämän työn tarkoitus on esitellä limittäisten sukupolvimallien ja kuluttajan käyttäytymisen teoreettiset perusteet sekä arvioida eläköitymisen merkitystä sukupolvien välisen hyvinvoinnin jakautumisessa aiemman empiirisentutkimuksen ja kirjallisuuden pohjalta. Eläköitymisen kokonaistaloudellisten muutosten tutkiminen edellyttää sukupolvittaista jaottelua. Tässä työssä tähän jaotteluun käytetyt menetelmät koostuvat sukupolvitilinpidosta ja numeerisista limittäisten sukupolvien malleista. Erityisesti limittäisten sukupolvien mallit kykenevät arvioimaan harjoitetun finanssipolitiikan kestävyyttä sukupolvien välisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Mallien laskelmat ottavat huomioon eläköitymisen välittömien hyvinvointi- ja tulonsiirtovaikutusten lisäksi välilliset mm. perinnön välityksellä siirtyvät käyttäytymisvaikutukset. Sukupolvitilinpito kykenee arvioimaan harjoitetun finanssipolitiikan kestävyyttä, muttei huomioi kuluttajien reaktioita muuttuvaan finanssipolitiikkaan. Muutospaineet eivät itsessään ota kantaa järjestelmän kestävyyteen, jolloin tarvittavien muutostoimenpiteiden suuruus jää vähintäänkin epäselväksi. Eläköitymisen ja sukupolvien välisen hyvinvoinnin syy-seuraussuhteiden määrittäminen onnistuu parhaiten yksinkertaisilla sukupolvimalleilla. Nämä mallit korostavat lähinnä väestörakenteista johtuvia eläköitymispaineita. Nykysäännöillä tehdyt laskelmat antavat kuitenkin liian positiviisen kuvan eläkejärjestelmän kohtaamista maksuriskeistä, jolloin malleissa tulisi keskittyä tulevien riskien ennustettavuuden selkeyttämiseen sekä tulevien eläkemaksujen ja saatavien toimeentulomaksujen ennustettavuuden parantamiseen. Luotettavia johtopäätöksiä sukupolvien välisistä hyvinvointieroista ei voida tehdä, sillä tulokset perustuvat pitkälti arvioihin ja ennusteisiin todennäköisimmistä vaihtoehdoista. Tuloksia tulisikin tulkita suuntaa antavina, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisten poliittisten toimenpiteiden vertailemisessa.