Mikä selittää eläkeiän nostohalukkuutta? : analyysi työssäkäyvien mielipiteistä EU27-alueella
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät selittävät eläkeiän nostohalukkuutta. Eläkeiän nosto on nähty monissa aiemmissa tutkimuksissa välttämättömäksi keinoksi vastata väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin.
Keskeisimpiä käsitteitä tutkimuksessani ovat eläkeikä, eläkejärjestelmät ja eläkeregiimiteoria. Käyn läpi, miten väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen kasvu ovat nostaneet tarpeen päivittää sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmiä. Tarkastelen myös, mitä meneillään oleva yhteiskuntien ikääntymiskehitys tarkoittaa sukupolvisopimuksen näkökulmasta. Lisäksi avaan työurien pidentämiskeskustelua, joka usein liitetään eläkeiän nostoon ja julkisten talouksien tasapainottamiseen.
Tutkimuksen aineistona käytin kvantitatiivista kyselyaineistoa, vuoden 2011 Eurobarometrin lisäosaa 76.2. Otos on rajattu EU27-alueen työssäkäyviin. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytin sekä ristiintaulukointia että hierarkkista binääristä logistista regressioanalyysiä.
Tutkimustulokseni osoittavat, että myönteisyys eläkeiän nostoa kohtaan lisääntyy iän myötä ja on voimakkaimmillaan yli 65-vuotiailla työssäkäyvillä. He, jotka arvoivat jaksavansa työssään vain 55–59-vuotiaiksi asti, näyttävät analyysin valossa suhtautuvan negatiivisimmin eläkeiän nostoa kohtaan. Myönteisimpien joukossa ovat he, jotka uskovat jaksavansa työssään yli 70-vuotiaiksi asti. Työssäjaksamisella onkin merkitystä työuran jatkamiseen loppupäästä. Halu jatkaa työssä yli eläkeiän ja kiinnostus osa-aikatyöhön ovat myös voimakkaasti yhteydessä eläkeiän nostohalukkuuteen. Eläkeregiimi osoittautui selittäväksi tekijäksi eläkeiän nostohalukkuudelle. Voimakkain myönteisyys eläkeiän nostoa kohtaan on liberaalissa eläkeregiimissä. Kaiken kaikkiaan eläkeiän nosto ei ole kovin suosittu reformi. Sitä kannattaa vain 35 prosenttia EU27-alueen työssäkäyvistä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomen eläkejärjestelmän tasa-arvoisuus koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan
Kuoksa, Juuso (2023)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eroja Suomen työeläkkeissä koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan. Eläkkeitä tarkastellaan korvausasteen ja tuotto-asteen näkökulmasta, ja tällöin kuvataan elintason ... -
Eläkeuudistuksen 2017 ja elinajan vaikutus eläkkeelle siirtymiseen
Kokkala, Lasse (2016)Elinajan piteneminen ja syntyvyyden lasku viimeisten vuosikymmenten aikana ovat nostaneet esille kysymyksiä julkisen eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevaisuudessa. Tutkielmassa arvioidaan sekä vuoden 2017 eläkeuudistuksen ... -
Eläkevarojen rahoituksen vertailu : jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä Suomessa
Metsälä, Kimmo (2018)Suomen eläkejärjestelmä koostuu pääosin kahdesta pilarista eli jakojärjestelmästä ja rahastoivasta järjestelmästä. Näiden lisäksi ihminen pystyy ottamaan yksityisen eläkevakuutuksen. Tutkielman tarkoitus on vertailla, kumpi ... -
Suomen eläkejärjestelmän uudistus vuonna 2017 ja sosioekonomiset erot
Tanskanen, Sara (2019)Tässä tutkielmassa käsitellään suomalaista eläkejärjestelmää sukupolvien sisäisten erojen näkökulmasta. Tällöin eläkejärjestelmän säädökset ovat kaikille samat, mutta yksilöiden erot sosioekonomisissa asemissa muuttavat ... -
Työssä jatkaminen eläkeiässä : taustatekijöitä ja syitä eläkeaikaiseen työntekoon
Laukkanen, Kaisa (2023)Työurien pidentäminen on välttämätöntä suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyyden ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Syitä työuran pidentämiselle on aiempien tutkimusten mukaan esimerkiksi työhön liittyvät tekijät, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.