Eläköitymisen vaikutukset sukupolvien välisiin hyvinvointieroihin limittäisten sukupolvien malleissa : kjallisuuskatsaus malleihin ja aiempiin tutkimustuloksiin
Tämän työn tarkoitus on esitellä limittäisten sukupolvimallien ja kuluttajan käyttäytymisen teoreettiset perusteet sekä arvioida eläköitymisen merkitystä sukupolvien välisen hyvinvoinnin jakautumisessa aiemman empiirisentutkimuksen ja kirjallisuuden pohjalta. Eläköitymisen kokonaistaloudellisten muutosten tutkiminen edellyttää sukupolvittaista jaottelua. Tässä työssä tähän jaotteluun käytetyt menetelmät koostuvat sukupolvitilinpidosta ja numeerisista limittäisten sukupolvien malleista. Erityisesti limittäisten sukupolvien mallit kykenevät arvioimaan harjoitetun finanssipolitiikan kestävyyttä sukupolvien välisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Mallien laskelmat ottavat huomioon eläköitymisen välittömien hyvinvointi- ja tulonsiirtovaikutusten lisäksi välilliset mm. perinnön välityksellä siirtyvät käyttäytymisvaikutukset. Sukupolvitilinpito kykenee arvioimaan harjoitetun finanssipolitiikan kestävyyttä, muttei huomioi kuluttajien reaktioita muuttuvaan finanssipolitiikkaan. Muutospaineet eivät itsessään ota kantaa järjestelmän kestävyyteen, jolloin tarvittavien muutostoimenpiteiden suuruus jää vähintäänkin epäselväksi. Eläköitymisen ja sukupolvien välisen hyvinvoinnin syy-seuraussuhteiden määrittäminen onnistuu parhaiten yksinkertaisilla sukupolvimalleilla. Nämä mallit korostavat lähinnä väestörakenteista johtuvia eläköitymispaineita. Nykysäännöillä tehdyt laskelmat antavat kuitenkin liian positiviisen kuvan eläkejärjestelmän kohtaamista maksuriskeistä, jolloin malleissa tulisi keskittyä tulevien riskien ennustettavuuden selkeyttämiseen sekä tulevien eläkemaksujen ja saatavien toimeentulomaksujen ennustettavuuden parantamiseen. Luotettavia johtopäätöksiä sukupolvien välisistä hyvinvointieroista ei voida tehdä, sillä tulokset perustuvat pitkälti arvioihin ja ennusteisiin todennäköisimmistä vaihtoehdoista. Tuloksia tulisikin tulkita suuntaa antavina, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisten poliittisten toimenpiteiden vertailemisessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29441]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Mikä selittää eläkeiän nostohalukkuutta? : analyysi työssäkäyvien mielipiteistä EU27-alueella
Niinikoski, Heidi (2016)Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät selittävät eläkeiän nostohalukkuutta. Eläkeiän nosto on nähty monissa aiemmissa tutkimuksissa välttämättömäksi keinoksi vastata väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin ... -
Organisaation ikäpolitiikat : strategiat, instituutiot ja moraali
Pärnänen, Anna (Tilastokeskus, 2011) -
Eläkeuudistuksen 2017 ja elinajan vaikutus eläkkeelle siirtymiseen
Kokkala, Lasse (2016)Elinajan piteneminen ja syntyvyyden lasku viimeisten vuosikymmenten aikana ovat nostaneet esille kysymyksiä julkisen eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevaisuudessa. Tutkielmassa arvioidaan sekä vuoden 2017 eläkeuudistuksen ... -
Suomen eläkejärjestelmän tasa-arvoisuus koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan
Kuoksa, Juuso (2023)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eroja Suomen työeläkkeissä koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan. Eläkkeitä tarkastellaan korvausasteen ja tuotto-asteen näkökulmasta, ja tällöin kuvataan elintason ... -
"Ei se tuu kellekään yllätyksenä. Ei me voida sanoa ettei me tiedetty." : väestön ikääntymisen vaikutukset kansainvälisessä ja paikallisessa keskustelussa
Puustelli, Anna (2010)”Ei se tuu kellekään yllätyksenä. Ei me voida sanoa ettei me tiedetty.” Väestön ikääntymisen vaikutukset kansainvälisessä ja paikallisessa keskustelussa Tekijä: Anna Puustelli Työn ohjaaja: Jyrki Jyrkämä Pääaine: ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.