Kohteliaisuus S2-oppijoiden sähköposteissa
Tässä tutkimuksessa perehdytään S2-oppijoiden sähköposteissa käytettyihin kohteliaisuuden ilmaisuihin ja selvitetään, vaikuttaako taitotaso tai vastaanottaja kohteliaisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa voimakkaasti Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteoriaan (1987) ja Gricen vuorovaikutuksen periaatteisiin (1891).
Tutkimukseni aineisto on peräisin Topling-hankkeesta, joka pyrkii yhdistämään tutkimustietoa kielitaidon arvioinnista ja S2-oppijoiden oppimisesta. Olen rajannut Topling-hankkeen runsasta aineistoa niin, että tässä tutkimuksessa keskityn yläkoululaisten kirjoittamiin sähköposteihin, jotka ovat suunnattu kolmessa eri tehtävässä ystävälle, opettajalle ja verkkokauppaan. Tekstit on arvioitu Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (EVK:n) mukaan. Analyysin työkaluna olen käyttänyt Topling-hankkeessa kehitettyä DEMfad-mallia, jossa tutkitaan kielellisten piirteiden taajuutta, tarkkuutta ja distribuutiota. Taajuus tarkoittaa kielellisen ilmiön esiintymismäärää tuhatta sanaa kohden. Tarkkuudella selvitetään ilmiön kohdekielen mukaisuutta ja distribuutiolla tarkastellaan, millaisia keinoja ilmiön ilmaisemiseen käytetään ja miten ne monipuolistuvat kielitaidon parantuessa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielitaidon parantuessa S2-oppijat käyttävät enemmän erilaisia kohteliaisuuden keinoja, esimerkiksi konditionaalin, teitittelyn ja kiitosten käyttö lisääntyi. Ystävälle kirjoitetaan epämuodollisemmin kuin opettajalle, mutta kaikista muodollisimmat viestit kirjoitettiin verkkokauppaan, mikä näkyi esimerkiksi ystävän ja opettajan sinutteluna ja verkkokauppan teitittelynä. Kohteliaisuus lisääntyi myös vastaanottajan muuttuessa tutusta tuntemattomaksi, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että ystävälle kirjoitetuissa viesteissä käytettiin runsaasti imperatiivia, jota ei lievennetty juurikaan. Sen sijaan verkkokauppaan lähetetyissä viesteissä imperatiivin voimaa pehmennettiin esimerkiksi teitittelyn ja konditionaalin avulla. Tyypillisintä kohteliaisuutta olikin tällainen etäkohteliaisuus, jonka tarkoituksena on suojella vastaanottajan negatiivisia kasvoja.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29033]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Sori mä en voin tullan" : negaatioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
Halttunen, Sari (2014)Maisterintutkielmani tavoitteena on tarkastella negaatioilmausten kehittymistä S2-oppijoiden teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK)taitotasolta toiselle siirryttäessä. Keskityn tutkimaan nimenomaan kieltoverbin ... -
Alkuvaiheen S2-oppijoiden käsityksiä puheen ymmärtämisen vaikeuksista ja kompensaatiostrategioista
Laakso, Saara (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 2015)This article examines adult L2 Finnish learners’ perceptions of listening difficulties and compensatory strategies in everyday situations. The data consist of questionnaire answers (N = 202) and five semi-structured ... -
Rajallinen työmuisti S2-oppijoiden puheenymmärtämisvaikeuksien selittäjänä
Laakso, Saara (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys, 2018)Tässä artikkelissa käsittelen työmuistin rajallisuuden ja aikuisten suomenoppijoiden puheenymmärtämisvaikeuksien yhteyttä tarkastelemalla oppijoiden kuuntelutehtäväsuorituksia ja niitä seuraavia stimulated recall -haastatteluja. ... -
Matkalla osaajaksi : suomi toisena kielenä -oppijoiden oppimispolut
Kautto, Elina (2019)Tutkielmassa tutkitaan viiden aikuisen maahanmuuttajan kokemuksia heidän suomen kielen oppimisestaan. Tavoitteena on tarkastella, millainen asema kolmannen sektorin kielenoppimista tukevalla toiminnalla on heidän ... -
Aikuisten S2-oppijoiden kielenoppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa
Kastari, Mervi (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys, 2019)Artikkeli käsittelee oppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa kotoutumiskoulutuksen lukupiirissä. Aineistona ovat lukupiirien 24 osallistujan haastattelut. Haastattelut on tehty osallistujien toisella ...