Matkalla osaajaksi : suomi toisena kielenä -oppijoiden oppimispolut

Abstract

Tutkielmassa tutkitaan viiden aikuisen maahanmuuttajan kokemuksia heidän suomen kielen oppimisestaan. Tavoitteena on tarkastella, millainen asema kolmannen sektorin kielenoppimista tukevalla toiminnalla on heidän oppimispoluillaan. Kielenoppimiskokemuksia tutkitaan myös motivaation ja kieli-identiteetin näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan, millaisia oppimisympäristöjä kolmannen sektorin toiminta luo. Aihe on ajankohtainen kolmannen sektorin roolin vahvistuessa maahanmuuttajien kielikoulutuksessa. Tähän laadulliseen tutkielmaan kerättiin aineisto etnografisella otteella kolmannen sektorin toimintakeskuksessa. Tutkimusaineisto koostuu muistiinpanoista ja teemahaastatteluista, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina suomen ja englannin kielellä. Analyysimenetelminä on käytetty narratiivista analyysia (esim. De Fina 2003) ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia (ks. Tuomi & Sarajärvi 2013). Teoriatausta käsittää sosiokulttuurisen ja dialogisen näkökulman. Tutkimustulokset osoittivat oppimispolkujen muotoutuneen monitahoisina prosesseina. Kielenoppiminen oli mahdollistunut enimmäkseen non-formaalin ja informaalin (ks. Livingstone 2001) oppimisen myötä erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten esimerkiksi harrastuskonteksteissa ja kolmannen sektorin toiminnassa. Oppimismotivaatio ja vuorovaikutus olivat keskiössä kielenoppimisen mahdollistajina. Affektiiviset tekijät keskeyttivät oppimisen väliaikaisesti kahdella osallistujalla. Osallistujat näkivät toiminnallisen kielitaidon keskeiseksi. Kolmannen sektorin keskuksen kielenoppimista tukeva toiminta osoittautui merkitykselliseksi osallistujien kielenoppimispoluilla. Kielen vuorovaikutuksellinen merkitys korostui myös laajemmin ohjatun toiminnan ulkopuolella kolmannen sektorin toimintakeskuksessa. Vuorovaikutuksen toteutuminen tarjosi osallistujille mahdollisuuden affordanssien hyödyntämiseen. Myös oikea-aikainen tuki koettiin merkityksellisenä. Tutkimustulosten keskiöön nousi kolmannen sektorin keskuksen myönteinen ilmapiiri oppimisympäristönä, sillä se vahvisti osallistujien oppimismotivaatiota ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia. Oppimisen tukeminen toteutui näin ollen myös kollektiivisesti. Kolmannen sektorin keskuksen toiminta tarjosi osallistujille erilaisia toimijuuksia kielenoppimisen ja vapaaehtoistoiminnan konteksteissa. Osallistujat kokivat kolmannen sektorin keskuksen kieliryhmissä kielenoppimista hidastavaksi tekijäksi eriyttämisen puutteen.