Tämän puheviestinnän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli ymmärtää johtajan ja työntekijän välistä palautevuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lähijohtajat käsittävät palautteen työssään, minkälaisia kokemuksia heillä on johtaja-työntekijäsuhteen palautevuorovaikutuksesta sekä minkälaisia käsityksiä ja kokemuksia heillä on laadukkaasta palautteesta. Tässä tutkimuksessa palaute käsitettiin johtajan ja työntekijän välisenä vuorovaikutusprosessina, johon kumpikin osapuoli vaikuttaa aktiivisena toimijana.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kolmessa ryhmähaastattelussa, joihin osallistui yhteensä 12 kohdeorganisaatiossa lähijohtajana työskentelevää henkilöä. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Ensin aineisto koodattiin tietokoneavusteisesti palautevuorovaikutusta selittäviin merkitysyksiköihin. Tämän jälkeen merkitysyksiköt ryhmiteltiin ja luokiteltiin sen mukaisesti, mi
ten ne selittävät lähijohtajien palautekäsityksiä, kokemuksia palautevuorovaikutuksesta sekä kokemuksia ja käsityksiä laadukkaasta palautteesta.
Tutkimuksen tulosten mukaan palautevuorovaikutustilanteet koetaan usein haastaviksi ja johtajan ja työntekijän välisen vuorovaikutussuhteen piirteiden koettiin vaikuttavan palautetilanteisiin merkittävästi. Lähijohtajien käsitysten ja kokemusten mukaan johtajan ja työntekijän välisessä palautevuorovaikutuksessa merkityksellisiä tekijöitä ovat suhteen läheisyys, luottamus, avoimuus ja roolien selkeys. Erityisen vaikeiksi palautetilanteiksi lähijohtajat kokevat tilanteet, joissa palautteen sisältönä on henkilön käyttäytyminen työyhteisössä sekä tilanteet, joissa palaute suuntautuu organisaatiossa alhaalta ylöspäin. Tulosten mukaan lähijohtajat arvostavat palautevuorovaikutuksessa suoruutta, nopeutta, kasvokkaisuutta sekä perusteltua ja keskustelevalla tyylillä annettua palautetta.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että johtaja-työntekijäsuhteen laadun merkitys palautetilanteiden onnistumiselle on suuri ja että lähijohtajien vuorovaikutustaitojen kehittäminen olisi hyödyksi erityisesti haastaviksi koetuissa palautetilanteissa. Tulokset myös viittaavat siihen, että palautekäytännöissä on kehittämisen varaa erityisesti työntekijöiltä johdolle suuntautuvan palautteen osalta. Tutkimustiedolle palautteesta johtajan ja työntekijän välisenä vuorovaikutusprosessina on tarvetta jatkossakin.
...
