Tieteellinen ja tieteeseen perustuva tieto kuntoutusalan opetussuunnitelmissa ja ammattilaisten puheessa

Abstract

Tieteellinen tieto on systemaattista ja tutkimukseen perustuvaa. Terveystieteisiin ja kuntoutuksen alalle on vakiintunut näyttöön perustuva käytäntö, jossa toiminta perustellaan käyttäen parasta mahdollista tutkimusnäyttöä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tieteeseen perustuvan tiedon näkymistä kuntoutuksen alan opetussuunnitelmissa sekä tieteellisen tiedon ilmentymistä kuntoutuksen alan ammattilaisten puheessa.

Tutkimuksen aineistona olivat kuntoutuksen alan ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat (n=30) sekä kahdessa vaiheessa toteutetut teemahaastattelut. Teemahaastatteluiden ensimmäinen vaihe toteutettiin Kuntoutuksen koulutusten -päivien yhteydessä (29.–30.10.2014). Toinen vaihe koostui 15 teemahaastattelusta, jotka toteutettiin kymmenessä eri ammattikorkeakoulussa eri puolilla Suomea (18.11–9.12.2014). Aineiston analyysi toteutettiin käyttäen aineistolähtöistä kvalitatiivista sisällönanalyysia. Molemmista aineistoista toteutettiin omat analyysinsa.

Molemmista analyyseista muodostui kolme yläteemaa. Tieteeseen perustuva tieto näkyi kuntoutuksen alan opetussuunnitelmissa; (1) tieteelliseen tietoon perustuvana ammattitaitona, (2) moni- ja laaja-alaisena tietopohjana sekä (3) tieteellisen tiedon monipuolisena käyttämisenä. Tieteellinen tieto koostui kuntoutuksen alan ammattilaisten puheessa; (1) tieteellisestä tiedosta ammattitaidon perustana, (2) näyttöön perustuvuudesta kuntoutuksen alalla ja sen kehittämisessä sekä (3) kriittisestä suhtautumisesta tieteelliseen tietoon.

Tieteellinen tieto koetaan kuntoutuksen alalla ammattitaidon perustana. Kuntoutuksen alan ammattilaiselta odotetaan kykyä teorian ja käytännön yhdistämiseen, monitieteellisen tietoaineksen hallintaan, tiedon tuottamiseen ja käyttämiseen sekä näyttöön perustuvan käytännön hallitsemiseen. Opetussuunnitelmissa ja haastatteluissa oli paljon yhteisiä elementtejä. Toisaalta tieteellistä tietoa kohtaan, sen liialliseen merkitykseen, asetetaan haastatteluissa jonkin verran kritiikkiä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuntoutuksen alalla opetussuunnitelmien kehitystyössä, näyttöön perustuvan opetuksen kehittämisessä sekä näyttöön perustuvan käytännön vahvistamisessa käytännön työssä. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta, miten tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa viedään käytäntöön.

Scientific knowledge can be seen systematic and it is based on research. Evidence based practice is a common term used in health sciences and in rehabilitation field. In evidence based practice work is based on best available research information. This study focused on how scientific knowledge is seen in rehabilitation field’s curriculas and how scientific knowledge appears in rehabilitation field’s professionals speech?

The data of this study consisted of all national rehabilitation curriculas (n=30) and theme interviews made in two stage. First stage was made during the Kuntoutuksen koulutuksen päivät (29-30.10.2014). Second stage consisted of fifteen theme interviews, that were made in ten different Universities of Applied Sciences in Finland (18.11-9.12.2014). Data analysis was made by using qualitative inductive content analysis. Both data was analyzed separately.

Both analyses formed three main themes. Scientific knowledge was seen in rehabilitation curriculas as; (1) scientific knowledge based expertise, (2) diversified and wide-ranging knowledge base and (3) diverse use of scientific knowledge. Scientific knowledge appears in rehabilitation field’s professionals speech as; (1) scientific knowledge based expertise, (2) evidence based rehabilitation field and its’ development and (3) critique towards scientific knowledge.

Scientific knowledge is seen as base for expertise. In rehabilitation field professionals need to connect practice and theory, master diverse knowledge base, use and produce scientific knowledge, and master evidence based practice. You can find many shared elements from interviews and curriculas. On the other hand some critique is set, especially in interviews, towards scientific knowledge. Findings of this study can be used in development of curriculas and evidence based teaching, and strengthening evidence based practice in clinical work. In future more knowledge is needed however, on how professionals take scientific and evidence based knowledge in to clinical work.