Näkövammaisten apuvälineiden käytettävyys
Näkövammaisille apuvälineet ovat elämää helpottavia, hyödyllisiä, pakollisia, kiusallisiakin mutta välttämättömiä. Ne tarjoavat mahdollisuuden itsenäiseen elämään, harrastamiseen ja työskentelyyn ihmisille, joille se ei ilman olisi mah-dollista. Tutkimuksessa halusin selvittää, millä tasolla näkövammaisten apuvälineiden käytettävyys on tällä hetkellä ja mitä parannettavaa siinä olisi tulevaisuudessa. Tarkoitus oli myös selvittää, mitä apuvälineitä näkövammaiset oikeasti käyttävät. Erityishuomiota tutkimuksessa saivat liikkumisen apuvälineet.
Selvittääkseni näitä asioita suoritin käyttäjäkyselyn varsinaiselle käyttäjäryh-mälle. Tämä tehtiin näkövammaisten keskustelufoorumin kautta sähköisesti. Kyselyyn osallistui yhteensä 32 vastaajaa, joista oli enemmistö sokeita. Kyselyssä selvisi, että näkövammaiset suhtautuvat apuvälineiden käyttöön pääsääntöisesti positiivisesti, mutta niistä löytyy lukuisasti epäkohtia. Näistä yleisimmät liittyivät apuvälineiden korkeaan hintaan, epäluotettavuuteen sekä huonosta käytettävyyssuunnittelusta johtuviin ongelmiin. Vastaajat halusivat selvästi apuvälineiltään hyvää käytettävyyttä, edullisuutta ja monipuolisia ominaisuuksia. Yleisimmät apuvälineet vastaajilla liittyivät liikkumiseen, tiedonhankintaan ja viestintään. Kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä itsenäisen elämän kannalta. Opaskoira oli selvästi tärkein apuväline omistajilleen, joten niiden hankintaa ja koulutusta tulisi tukea edelleen ja lisätä sekä helpottaa mahdollisuutta hankkia sellainen.
Tutkimuksen perusteella on selvää, että jatkossa tulisi apuvälineiden kehityk-sessä olla mukana alusta asti kattavaa käytettävyystutkimusta. Lisäksi ehkä vielä tärkeämpää olisi huomioida erityisryhmät, kuten näkövammaiset, kaikes-sa tuotekehityksessä, jotta he voisivat käyttää kaikkea tekniikkaa. Näin heidän ei tarvitsisi käyttää pelkästään apuvälineitä, jotka ovat usein ylihintaisia. Esteettömyyden tavoittelu niin liikkumisessa, informaatiossa kuin asenteissakin auttaisi kaikkia käyttäjiä, ei vain erityisryhmiä, eikä siitä olisi haittaa kenellekään. Esteettömyys on tasa-arvoisen yhteiskunnan vaatimus sekä oikea tapa toimia.
...
Assistive devices (aids) make life easier, and they are useful, mandatory, at times embarrassing, but also necessary to the visually impaired. They offer the possibility for living an independent life, having hobbies and working to people who would not have that chance without them. In this study I wanted to find out the current level of usability of these aids for the visually impaired and what kind of improvements could be done in the future. One aim was also to find out which assistive devices the visually impaired in fact used. Special attention was also given to movement aids.
In order to examine these issues I conducted a user survey for the actual user group. This was done electronically on an internet discussion forum for the visually impaired. 32 respondents answered the survey of whom the majority were blind. The results showed that the visually impaired mostly view using aids as a positive thing but that they also have several grievances. The most common complications were connected to the high prices and the unreliability of aids, as well as to problems deriving from poor usability design. The respondents clearly desired good usability, inexpensiveness and diverse features from their assistive devices. Most common aids the respondents used were connected to movement, information and communication. All of these are really important for having an independent life. A guide dog was by far the most significant aid for those respondents who own one, so it is important to support obtaining and training guide dogs, and to increase and improve the possibility to acquire one.
Based on the findings of the study, it is clear that in the future comprehensive usability research should be integrated in aid design process straight from the beginning. Additionally, it is perhaps even more important to take special groups, such as the visually impaired, into consideration in all kinds of product development, so that they could use all technology. That way they would not need to use only assistive devices, which tend to be overpriced. Pursuit for accessibility in movement, information and attitude would benefit all users, not only special groups, without causing any harm to anyone. Accessibility is a prerequisite for an equal society and also the right way to act.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29559]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
A microanalysis of musical interactions in music therapy : clinical improvisations of an adult with visual impairment
Avila, Clariane Liz (2018)To date, published studies involving music therapy (MT) and clients with visual impairment (VI) are few. Adults with VI who experience MT are a less studied group, despite comprising majority of the visually-impaired ... -
Näkövammaiset Ylen verkkopalvelun käyttäjinä
Manninen, Elias (2015)TIIVISTELMÄ Manninen, Elias. 2015. Näkövammaiset Ylen verkkopalvelun käyttäjinä. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan yksikkö. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ... -
Not just Atmosphere : Game Music Design for Accessible In-Game Information Communication
Westerholm, Rudolf; Tuuri, Kai; Hassan, Lobna (ACM, 2024)Visual impairment can make gamers more reliant on auditory feedback. Sound effects have been known to have a significant impact on improving gaming experiences for people with visual impairments. Little has been known, ... -
Voimaannuttaako lisäopetus? : nuorten kokemuksia Jyväskylän näkövammaisten koulun 10.-luokasta
Leivonen, Markus (2006) -
Näkövammainen oppilas kemian opetuksessa : opettajan pikaopas
Poikela, Tuomo (2021)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.