Persoonallisuuden ja käden puristusvoiman yhteys keski-iässä

Abstract

Tiia Kekäläinen (2015). Persoonallisuuden ja käden puristusvoiman yhteys keski-iässä. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 41 s.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko persoonallisuuden ja käden puristusvoiman välillä yhteyksiä keski-ikäisillä naisilla ja miehillä. Lisäksi tarkasteltiin, välittävätkö sosioekonominen asema tai terveyskäyttäytyminen ja koettu terveys näitä yhteyksiä. Tutkimuksessa käytettiin Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimuksen 50-vuotiailta (syntyneet 1959) tutkittavilta vuonna 2009 kerättyä aineistoa. Tuolloin tutkimukseen osallistui 127 naista ja 144 miestä, eli yhteensä 271 tutkittavaa. Tutkimukseen osallistuneet edustavat hyvin suomalaista ikäkohorttiaan.

Käden puristusvoima mitattiin tutkittavilta terveystarkastuksen yhteydessä dominoivasta kädestä, ja analyyseissa käytettiin jokaisen parasta maksimipuristusvoiman tulosta. Persoonallisuutta mitattiin NEO-PI-mittarilla (Viiden suuren malli), PANAS-mittarilla (positiivinen ja negatiivinen affektiivisuus) sekä Bussin ja Perryn aggressiivisuuskyselyllä (aggressiivinen käyttäytyminen). Analyysimenetelminä käytettiin Spearmanin korrelaatiokerrointa sekä lineaarista regressioanalyysia. Regressioanalyyseilla tutkittiin, välittävätkö sosioekonominen asema tai terveyskäyttäytyminen ja koettu terveys persoonallisuuden ja käden puristusvoiman välisiä yhteyksiä.

Naisilla korkea neuroottisuus ja negatiivinen affektiivisuus sekä miehillä avoimuus olivat yhteydessä matalampaan käden puristusvoimaan. Kun pituus ja paino otettiin huomioon, yhteydet eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Naisilla ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus ja positiivinen affektiivisuus olivat epäsuoran polun kautta yhteydessä käden puristusvoimaan. Ne kytkeytyivät positiivisesti koulutustasoon ja ammattiasemaan, sekä ulospäinsuuntautuneisuus myös koettuun terveyteen, mitkä puolestaan selittivät käden puristusvoimaa. Sukupuolten välillä merkittävin ero oli, että miehillä käden puristusvoima ei ollut yhteydessä mihinkään muuttujaan avoimuutta lukuun ottamatta, toisin kuin naisilla.

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan persoonallisuuden piirteillä on joitain suoria tai epäsuoria yhteyksiä käden puristusvoimaan, mutta vain naisilla. On kuitenkin tärkeää, että yhteyksiä tutkittaisiin isommalla otoksella.

Tiia Kekäläinen (2015). Associations between personality and hand grip strength in midlife. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Gerontology and public health, Master’s thesis, 41 pp.

The purpose of this study was to examine if there are associations between personality and hand grip strength in middle aged men and women. This study also examined whether socioeconomical status or health behavior and self-rated health mediate these associations. The data were based on the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, particularly its latest data collection phase in 2009 when the participants (born in 1959) were 50 years old. At that time 127 women and 144 men, 271 in total, participated in the study. Participants represent well their respective Finnish age cohort group.

Hand grip strength was measured in medical examination using the dominant hand. Each participant´s highest measured grip strength was used in the analysis. The personality was measured using NEO-PI-inventory (personality traits), PANAS Questionnaire (positive and negative affectivity) and Buss-Perry Aggression Questionnaire (aggression). Main analysis methods were Spearman´s correlation and linear regression analysis. Linear regression analysis was also used to test whether socioeconomical status or health behavior and self-rated health mediate associations between personality and hand grip strength.

In women neuroticism and negative affectivity, and in men openness correlate negatively to hand grip strength. After controlling for height and weight, the correlations were no longer statistically significant. In women extraversion, openness and positive affectivity were associated with hand grip strength via indirect path. They correlate positively with educational background and occupational status, and extraversion also with self-rated health, which explain a better hand grip strength. Main difference between genders was that in men hand grip strength didn´t correlate with any other variable contrary to women.

This research suggests that personality and hand grip strength could have some direct or indirect associations, but only in women. These associations should also be studied with a bigger sample.