Suomen kielen ja suomenkielisen terminologian asema tietotekniikan asiantuntijoiden arjessa

Abstract

Tutkielman aiheena on selvittää millaisessa asemassa suomen kieli on tietotekniikan alalla asiantuntijoiden mielestä. Tutkimusta aiheesta ei ole nähdäkseni tehty tästä näkökulmasta ollenkaan. Aiheen selvittäminen auttaa myös arvioimaan, onko suomen kielen asema uhattu tietotekniikan alalla, tai tarvitseeko koulutusta muuttaa jollain tavalla vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia.

Tutkielmassa oli neljä selkeää pääkysymystä: 1) Millaisia ammattilaisten omat asenteet alan kielikysymyksiä kohtaan ovat? 2) Millaisia (laajan tekstikäsityksen) tekstejä alan ammattilaisten arkeen kuuluu? 3) Millä tavalla suomenkielistä ja englanninkielistä terminologiaa käytetään? 4) Millainen on suomen kielen ja englannin kielen suhde?

Tutkimuksen kannalta keskeistä oli tutustua terminologian kehitykseen, selvittää työpaikkojen sosiolektien ja asenteiden muodostumista sekä selvittää kieliasenteiden muodostumista.

Aineistoksi haastattelin alan asiantuntijoita. Analyysissa hyödynnettiin teemoittelun ja asennehaastattelun ideoita. Ammattilaiset pohtivat kieliongelmia käytännön kokemuksen kautta. Suomen kieli tuotti toisinaan hieman ongelmia erityisesti teknisessä kirjoittamisessa tai puheessa, joten he suosivat englantia näissä tapauksissa. Suomen kielen kehittämistä alan ammattilaisten tarvitseman kielirepertuaarin tasolle pidettiin turhana.

Ammattilaisten arkeen kuuluu monenlaisia perinteisiä yritysmaailmaan liitettyjä viestintätilanteita, kuten sähköposteja ja palavereita. Kaikkiin teksteihin liittyi niin suomenkielisiä kuin englanninkielisiä variaatioita. Tietotekniikan terminologia miellettiin helposti yhdeksi kokonaisuudeksi. Terminologisiin valintoihin vaikutti nähdäkseni eniten tottumus.

Terminologiaa käytettiin usein englanniksi myös suomenkielisen puheen seassa. Suomenkieliset termit koettiin yleensä hassuina. Alalla tarvitut kielet olivat kaikkien informanttien mukaan suomi ja erityisesti englanti. Suomen kielen vahvimmat käyttöalueet olivat yrityksen sisäisessä viestinnässä, opettamisessa ja suomalaisten asiakkaiden kanssa viestimisessä.

Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että suomen kielen asema on tietotekniikan alalla vahvimmillaan sosiaalisessa käytössä. Tutkielma voi esimerkiksi toimia aloituspuheenvuorona korkeakoulujen tietotekniikan alan kielikoulutuksen painotusten tarkistamiselle. Se myös antaa perustellun selityksen sille, miksi ponnistelut suomen kielen tietotekniikan sanaston suhteen kannattaa rajata suuren yleisön tarvitsemiin käsitteisiin.