Työurat työmarkkinoiden murroksessa : työuran vakauden yksilökohtaiset taustamekanismit vuoden 1959 syntymäkohortilla
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ensisijaisesti yksilöön liittyviä tekijöitä, jotka johtavat työllisyyden ja työttömyyden suhteen erilaisiin työuriin. Tutkimuksessa tarkastellaan työuran vakautta, jolla kuvataan yksilön työllisyyden osuutta tietyn ajanjakson kokonaisajasta. Tutkimuksessa työurien muodostumisen taustamekanismeja selvitetään muuttuvien työmarkkinoiden näkökulmasta, jossa huomioidaan näkemykset palkkatyön merkityksen muutoksesta, työn prekarisaatiosta ja työmarkkinoiden polarisoitumisesta.
Tutkimuksen aineistona on kolme elämäntilannekyselyä Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta, jossa vuodesta 1968 lähtien on seurattu samoja henkilöitä kansakoulun alaluokilta aina näihin päiviin saakka. Kyselyiden perusteella tarkastellaan tutkimusjoukon työmarkkinatiloja yli 20 vuoden ajanjakson ajalta ikävuosien 28–49 välillä. Keskeisiä tutkimusaineiston analyysimenetelmiä ovat χ2-riippumattomuustestit ja moniluokitteluanalyysi (MCA). Menetelmien avulla selvitetään tekijöitä, jotka ovat yhteydessä tutkittavien työttömyyteen valikoitumiseen ja työllisyyskertymiin.
Tutkimuksen tulosten perusteella tutkimusjoukon työurat ovat pääosin hyvin vakaita ja vain harvat ovat kokeneet pitkäaikaista työttömyyttä. Keskeisimmiksi työttömyyden ja työurien vakauden taustamekanismeiksi osoittautuivat sukupuoli, terveydentila ja perhemalli. Miesten työurat ovat naisia vakaampia, vaikka muut yksilöön liittyvä tekijät ovat keskimäärin naisilla työllisyyden kannalta edullisempia. Terveydentila on työllisyyden kannalta sitä merkittävämpi tekijä, mitä pidemmälle työuralla edetään. Heikoksi koettu terveydentila ja epävakaa työura ovat yhteydessä toisiinsa. Perhemalleista erityisesti yksin asuminen ennakoi työttömyyteen valikoitumista ja työttömyyden pitkittymistä.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että tutkimusjoukkoon kuuluvien yksilöiden välillä on työmarkkinoilla menestymisen kannalta hyvin merkityksellisiä eroja. Yksilöllisten taustamekanismien vaikutus näyttää tulosten perusteella olevan voimakkaasti kontekstisidonnainen. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset määrittävät, millä tavoin ja kuinka voimakkaasti yksilötekijät ovat yhteydessä työurien vakauteen.
...
Muu nimeke
Työuran vakauden yksilökohtaiset taustamekanismit vuoden 1959 syntymäkohortillaMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Työmarkkinoiden heikko kohtaanto on erityisesti kasvukeskusten ongelma
Pehkonen, Jaakko; Huuskonen, Jussi; Tornberg, Kalle (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2018) -
Työttömyys omin sanoin : kehysanalyysi työttömien käyttämistä selitysmalleista ja työttömyyden vaikutuksesta arkielämään
Tammentie, Bastian (2021)Julkisessa työttömyyskeskustelussa esiintyy toisinaan käsitteet elämäntapatyötön ja ideologinen työtön, jotka viittaavat ihmiseen, joka omasta tahdostaan jättäytyy työmarkkinoiden ulkopuolelle ja hankkii elantonsa ... -
Oman paikan taju : keski-ikäiset perheenäidit paikallisilla kentillä
Kivelä, Päivi (Jyväskylän yliopisto, 2012) -
Työmarkkinatuki ja nuorten syrjäytyminen - havaintoja vuoden 1997 uudistuksesta
Seppälä, Ville (2013)Vuosien 1996 ja 1997 aikana työttömyysturvan osana olevaa työmarkkinatukea muutettiin alle 25-vuotiaiden ammattikoulua käymättömien nuorten kohdalta. Työmarkkinatuen ehdoksi asetettiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ... -
Kestävät työurat ja niiden johtaminen : Suomen parhaiden työpaikkojen henkilöstöammattilaisten näkökulmia
Koponen, Saara (2021)Kestävät työurat ymmärretään vahvasti yksilön omaisuutena ja aihetta on totuttu tarkastelemaan yksilön näkökulmasta. Kestävien työurien tarkasteleminen organisaation näkökulmasta voi tuoda aiheeseen merkityksellistä laajempaa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.