Työttömyys omin sanoin : kehysanalyysi työttömien käyttämistä selitysmalleista ja työttömyyden vaikutuksesta arkielämään

Abstract

Julkisessa työttömyyskeskustelussa esiintyy toisinaan käsitteet elämäntapatyötön ja ideologinen työtön, jotka viittaavat ihmiseen, joka omasta tahdostaan jättäytyy työmarkkinoiden ulkopuolelle ja hankkii elantonsa tukijärjestelmän kautta. Työttömyyttä pidetään usein paheksuttavana ja joissain tapauksissa yksinomaan työttömän laiskuudesta johtuvana. Samaan aikaan käydään keskustelua työelämän murrosvaiheesta ja epätyypillisten työsuhteiden ja työttömyyden lisääntymisestä.Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kehysanalyysin avulla, miten työttömyys hahmottuu työttömien itsensä kokemana, ja millaisia selitysmalleja työttömät antavat työttömyytensäpitkittymiselle.Tutkimus suoritettiin laadullisena vapaamuotoisten kirjoitusten sisällönanalyysinähyödyntäen aineiston analyysissä Erving Goffmanin kehysanalyysiä.Tutkimuksen intressit jakautuivat työttömyyden syihin kohdistuviin selitysmalleihin sekätyöttömyyden näkyvyyteen arkielämässä.Opinnäytetyö selvitti työttömyyteen liitetyn stigman sekä pitkittyneen työttömyyden aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vaikuttavan negatiivisesti työttömien hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja arjesta selviytymiseen. Osa työttömistä jäi työttömiksi irtisanouduttuaan tai vanhempainvapaan myötä, mutta työttömyyden pitkittyminen kehystettiin valtaosin johtuvaksi avoimien työpaikkojen vähyydestä, työmarkkinoiden polarisoitumisesta sekä työnhaun vaikeudesta. Työnhaun motivaatioon vaikuttaa erityisesti vähentynyt luottamus viranomaisten toimintaan ja omiin työllistymismahdollisuuksiin.Analyysi paljasti myös työttömyyden usein ylenkatsotun positiivisen kääntöpuolen. Palkkatyön puute nähtiin myös keinona irrottautua ”oravanpyörästä” ja palautua työelämän stressistä, sekä mahdollisuutena kehittää taitoja, harrastaa ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Opinnäytetyön tulosten perusteella työttömien työhalukkuus on vahva, mutta epäluottamus instituutioihin ja omiin työllistymismahdollisuuksiin vähentävät motivaatiota hakea töitä, ja taloudelliset vaikeudet osaltaan vaikeuttavat mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. Palkkatyön puutteessa työttömät pyrkivät kuitenkin työntäytteiseen arkeen hyödyntämällä informaalin työn muotoja, kuten vapaaehtoistyötä, ammatillisten blogien ylläpitoa sekä perheen ja suvun sisällä tehtyä työtä.