Differentiation in CLIL : methods and challenges

Abstract

CLIL (Content and Language Integrated Learning) -opetus eli vieraskielinen opetus tähtää sujuvaan kommunikaatioon ja monipuoliseen kielenkäyttöön ja tuo mukanaan uudenlaisia haasteita eriyttämisen saralle. CLIL on kohtalaisen uusi metodi Suomessa, eikä yksittäisiä opetuksen osa-alueita kuten eriyttämistä ole tutkittu sen osalta kovinkaan laajalti. Eriyttäminen antaa jokaisella oppilaalle mahdollisuuden kehittyä omalla lähikehityksen vyöhykkeellään ja siksi eriyttämistä on tärkeää tutkia myös vieraan kielen kannalta CLIL-opetuksessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisissa tilanteissa ja mitä keinoja käyttäen alakoulutason CLIL-opettajat eriyttävät omassa opetuksessaan ja mitkä heidän mielestään ovat eriyttämisen suurimpia haasteita. Tutkimuksessa lähetettiin kyselylomake CLIL-opettajille eri puolella Suomea ja tarkasteltiin kahdeksan opettajan vastauksia. Opettajat olivat yhtä mieltä siitä, että eriyttäminen on osa jokapäiväistä opetusta, muttei suinkaan helppo osa. Eriyttämistilanteet koostuvat lähinnä kahdesta ääripäästä, joista toisessa oppilas tarvitsee lisätukea pystyäkseen käyttämään kielitaitoaan ja toisessa enemmän haasteita kehittääkseen kielitaitoaan pidemmälle. Opettajat mainitsivat käyttävänsä monimuotoisia eriyttämiskeinoja aina tukisanalistoista eritasoisiin aihepiireihin ja yksinkertaisista keskusteluista vaativampiin pohdintoihin, mutta pitivät ajanpuutetta ja sopivien materiaalien vähyyttä suurimpina haasteina eriyttäessään CLIL-opetuksessa. He kokivat myös joutuvansa ajoittain tilanteisiin, jossa keinot eriyttämiseen loppuvat ja oppilaiden tarve räätälöityyn opetukseen jää taka-alalle. Tutkimus osoittaa selkeän tarpeen lisätutkimukselle ja eriyttämisen keinojen sekä vieraskielisten oppimateriaalien lisäämiselle CLIL-opetukseen.