Differentiation in CLIL mathematics in the first and second grade

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten sisältöä ja kieltä integroivaa (CLIL) opetusta toteutetaan ja eriytetään alkuopetuksessa. Tavoitteena oli löytää eriyttämisen mahdollisuuksia matematiikan CLIL-opetuksessa, sillä eriyttäminen on yksi keskeisiä oppijan tukemisen keinoja. Eriyttäminen on oppimisen tukityökalu, joka pohjautuu kasvatustieteellisiin teorioihin, kuten Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke. Tämä tutkimus pohjautuu Roihan ja Polson kehittämään 5D-malliin. Tutkittavia (n=2) videoituja oppitunteja observoitiin ja haastateltiin. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällön tutkimuksen menetelmiä ja esitetään jaoteltuna 5D-mallin mukaisesti: opetuksen järjestelyt, oppimisympäristö, opetusmenetelmät, tukimateriaalit ja arviointi. Tulokset osoittivat, että opettajat hyödyntävät CLIL-opetusta normaalin matematiikan opetuksen eriyttämiseen. Opettajat kertoivat, etteivät eriytä CLIL-matematiikan opetusta yhtä paljon kuin muuta opetusta, mutta itse asiassa he hyödyntävät eriyttämistä monipuolisesti. Opetusjärjestelyihin opettajat eivät voi itse usein vaikuttaa. CLIL-opetus ja eriyttäminen ovat oppilaskeskeisiä menetelmiä, jotka yhdessä hyödyttävät oppilaita. Opettajat kokivat materiaalit ja resurssit riittäviksi, mutta CLIL opetuksen arviointiin ei ollut jaettuja menetelmiä. Tämän tutkimuksen opettajat vaikuttivat aliarvioivan käyttämiään eriyttämisen keinoja, vaikka todellisuudessa heillä oli käytössä monipuolisia menetelmiä. 5D-malli voi auttaa opettajia arvioimaan ja kehittämään omaa opetustaan.

The goal of this study was to create an understanding of how Content and Language Integrated Learning (CLIL) mathematics is implemented and how differentiation can be used in a young learners’ CLIL mathematics classroom. The aim was to find possibilities for differentiation in the math education and CLIL classrooms since it is one of key features of supporting learners. Differentiation is a support tool for education based on educational theories like Vygotsky’s Zone of Proximal Development. This study was created from the bases of the 5D model created by Roiha and Polso (2018,2020) and the participants (=2) were observed through video recordings and interviewed. The data was analysed using qualitative content analysis methods and are presented in sections based on the 5D model; teaching arrangements, learning environment, teaching methods, support materials and assessment. This research showed that teachers tend to use CLIL as a form of differentiation for regular mathematics lessons. Teachers claimed that they do not differentiate their CLIL mathematics sessions when in fact they used versatile means of differentiation. The teaching arrangements are often not something the teachers can affect on but CLIL and differentiation are both pupil-centred teaching models and therefore beneficial for pupils. The teachers were happy with the resources and materials but there were no shared assessment methods for CLIL. Teachers in this study seemed to underestimate the efforts they are making when in fact they are providing a variety of differentiation for their pupils. The 5D model can help teachers to assess their own teaching and further develop their pedagogy.