Tutkimukseni asettuu osaksi suomalaisesta opettajuudesta ja opettajankoulutuksesta käytävää keskustelua. Puhe opettajan tehtävistä sekä opettajuuden yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta on vahvasti esillä tässä keskustelussa. Tutkimukseni ensimmäisenä tehtävänä on selvittää, miten opettajankoulutukseen hakevat kuvaavat opettajuutta ja minkälaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä he opettajana olemiseen yhdistävät, sekä keitä opettajankoulutus hakijoiden mielissä etsii ja valitsee. Toisena tehtävänä on tutkailla miten näkemykset ja uskomukset opettajuudesta näkyvät opettajankoulutuksen sisällä vallitsevassa kultuurissa ja millä tavoin.
Aineistonani on kesän 2013 opiskelijavalintojen yhteydessä kerätty hakijakyselydata Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeisiin osallistuneilta hakijoilta. Hakijat vastasivat kirjallisesti annettuun kysymyslomakkeeseen. Kyselyn toteutti ja vastaukset keräsi Jyväskylän yliopiopiston valintakoelautakunta tutkimus- ja muuta käyttö
ä varten. Datasta on poistettu nimitiedot. Kyselyssä selvitettiin luokanopettajaksi opiskelemaan hakeneiden ajatuksia valintakokeista sekä valintakoetilanteesta. Kyselyssä hakijoita pyydettiin vastaamaan kuusikohtaiseen kysymyslomakkeeseen. Tässä tutkimuksessa keskityn lomakkeen kahteen viimeiseen sarakkeeseen, joista toinen sisälsi kaksi kysymystä. Tutkimusongelmani kannalta nämä kolme ovat relevanteimmat kysymykset, koska uskon niiden paljastavan opettajaksi hakeutuvien ennakkokäsityksiä opettajuudesta sekä opettajalta vaadittavista ominaisuuksista.
Opettajamyytit ja opettajaihanteet ovat rakentuneet ja muovautuneet historian saatossa, siksi katsauksella suomalaisen koulujärjestelmän sekä opettajankoulutuksen historiaan on työssäni paikka. Pyrin tulkitsemaan hakijoiden vastauksissa ilmenevää kulttuuris-historiallista jatkumoa ja tarkastelemaan historiallisten opettajaihanteiden laahuksen vaikutusta opettajankoulutuskulttuuriin ja sitä kautta koko opettajuuteen. Tulkintani on kriittinen puheenvuoro, jonka tavoitteena on edistää keskustelua opettajankoulutuskulttuurista, opettajuudesta ja sen ihanteista ja sinne hakeutuvista. Pyrkimyksenä on aineiston avulla tarkastella ja problematisoida opettajuuteen itsestäänselvyyksinä liitettyjä ominaisuuksia.
Tutkimus on orientaatioltaan kasvatussosiologinen. Kasvatussosiologia tutkii kasvatukseen liittyviä sosiaalisia suhteita ja rakenteita (esim. Antikainen, Rinne & Koski 2000). Lähtökohtana on opettajan työn ymmärtäminen yhteiskunnallis-poliittisena ja ohittamattomasti ideologisena toimintana. Pohdintaosuuden viitekehys ja tulosten tulkinta rakentuu kriittisen pedagogiikan näkemykselle opettajuudesta. Pohdinta osuudessa peilaan aineistosta johtamaa tulkintaani erityisesti Henry Girouxin ja Peter Mclarenin ajatuksiin opettajasta transformatiivisena intellektuellina.
Tutkimukseni pohjalta historiallisten opettajaihanteiden, kuten nuhteettomuuden mallikansalaisuuden ja koulumenestyksen voidaan edelleen nähdä ohjailevan hakijoita. Tämänkaltainen ihanneopettaja on ainakin osin ristiriidassa yhteiskunnallisesti valveutuneen ja rakenteita kyseenalaistavan opettajaideaalin kanssa. Tämä asetelma nostaa lopuksi keskiöön kysymyksen onko ongelma valintakokeissa vai opettajankoulutukseen hakeutuvassa joukossa ja heidän ideologiassaan. Pohdinnan arvoista on myös luokanopettajankoulutuksen rooli: onko luokanopettajankoulutuksen painotus kriittisen äänen kannatamisessa vai nuhteettoman esivallan alamaisena toimivan, praktisen mestariopettajaideaalin ylläpitämisessä?
...
