Esiopetuksen laatu oppimisympäristöjä havainnoimalla

Abstract

Varhaiskasvatuksessa laatuasiat ovat nousseet puheenaiheeksi ja erilaisia laadunarvioinnin menetelmiä ja mittareita on kehitelty vuosia. Yksi maailmalla paljon käytetty oppimisympäristön laadunarvioinnin mittari on ECERS (The Early childhood environment rating scale). Mittarin avulla pyritään kuvaamaan pedagogisen prosessin laatua ja luomaan yleiskuvaa lapsen kokemuksista varhaiskasvatuksen arjessa. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää esiopetuksen oppimisympäristön laatua Hämeenkyrössä käyttäen laadunarvioinnissa ECERS-R -mittaria. Tutkimuksessa laadun arvioinnilla tehdään näkyväksi esiopetuksen oppimisympäristöjen laadun vahvuudet ja kehittämishaasteet. Tutkimuksessa keskeistä oli systemaattinen havainnointi. Aineisto kerättiin täyttämällä valmista strukturoitua arviointilomaketta, jossa oppimisympä- ristöjen laadulle oli määritelty kriteerit 1-7. Tutkimusaineisto käsittää kahdeksan esiopetusryhmän havainnoinnit. Tulososiossa esittelen oppimisympäristö- jen laadun vahvuudet ja kehittämiskohteet taulukoiden avulla numeerisesti sekä sanallisesti selittäen. ECERS-R -mittarilla tehdyllä laadunarvioinnilla Hämeenkyrön esiopetuksen oppimisympäristöjen laadun vahvuus oli henkilökohtaiset hoitorutiinit - osio, jossa havainnoitiin saapumis- ja lähtötilanteita, ruokailuja, wc-tilanteita, hygieniaa sekä turvallisuutta. Vahvuutena oli myös vuorovaikutus -osio, joka sai laatupisteillä arvioituna kiitettävän keskiarvon. Kehittämiskohteeksi muodostui toiminta ja sisällöt - osio, joka saavutti vähimmäisvaatimukset täyttävän tason. Tämän pohjalta loin esiopettajille itsearviointilomakkeen, johon on tiivistetysti koottu sisältöalueiden osalta keskeiset kehittämiskohteet ja ECERS-R -mittarin hyvän tason kriteerit. Lomakkeen täyttö tapahtuu vastaamalla väittämiin rasti ruutuun periaatteella. Johtopäätöksenä voidaan todeta Hämeenkyrön esiopetuksen laadun olevan hyvää ja merkitsevää on esiopettajien pedagoginen tietoisuus ja lapsilähtöisyys. Laadunarvioinnin menetelmänä ECERS-R -mittari on laaja ja kattava, mutta siihen tulee suhtautua kriittisesti. Joissain kohdissa arviointikriteerien kulttuurisidonnaisuus tuli voimakkaasti esille ja tutkijan objektiivisuus kärsi. Mittari soveltuu kuitenkin laadunhallinnan menetelmäksi ja sen avulla saadaan näkyväksi oppimisympäristön laadun vahvuudet ja kehittämistarpeet.