Viisivuotiaiden kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu : esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun vertailua

Abstract

Opetushallitus toteutti vuosina 2021–2024 kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun, jonka aikana noin 15 000 vuosina 2016 ja 2017 syntynyttä lasta aloitti esiopetuksen viisivuotiaina ja noin 20 000 varhaiskasvatukseen osallistuvaa viisivuotiasta osallistui kokeiluun verrokkiryhmissä. Kokeilua seurataan ja arvioidaan monitieteisellä seurantatutkimuksella, jonka toteuttavat Aalto-yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Tämä analyysi on Jyväskylän yliopiston toteuttama seurannan osatutkimus. Tässä katsauksessa tarkastelemme varhaiskasvatuksen opettajien raportoimien laadun rakennetekijöiden toteutumista kokeilu- ja verrokkiryhmissä kokeilun toisen ikäkohortin (2017 syntyneet) ensimmäisen esiopetusvuoden (2022–2023) aikana. Tarkasteltuja laadun rakennetekijöitä ovat henkilöstön kelpoisuus, lapsiryhmien henkilöstörakenne, koko ja ikäjakauma. Selvitämme myös, erosivatko rakennetekijät kokeilu- ja verrokkiryhmien välillä. Lisäksi tutkimme, oliko kunnan maantieteellisellä sijainnilla tai kokeilustatuksella (kokeilu- vs. verrokkikunta) yhteyttä laadun rakennetekijöihin. Lopuksi tarkastelemme, erosivatko laadun rakennetekijät kaksivuotisen esiopetuksen kahtena toteutusvuonna. Kyselyyn vastasi ryhmien vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat vuosina 2022 (N = 849, lapsiryhmäkohtainen vastausprosentti 47,8 %) ja 2023 (N = 1051, 56,6 %). Aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin avulla. Vastausten jakautumisen tarkemmassa tulkinnassa käytettiin sovitettuja standardoituja jäännöksiä. Lisäksi analyysimenetelminä käytettiin t-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia. Tulosten perusteella lapsiryhmän kokeilustatus oli yhteydessä opettajien kelpoisuuteen, ryhmän henkilöstörakenteeseen sekä lapsiryhmän ikäjakaumaan, muttei lapsiryhmän kokoon. Kokeiluryhmien opettajat olivat useammin kelpoisia tehtäväänsä kuin verrokkiryhmien opettajat. Kolmen kasvatusvastuullisen työntekijän tiimit koostuivat kokeiluryhmissä useammin kahdesta opettajasta ja yhdestä lastenhoitajasta. Verrokkiryhmät puolestaan yhdestä opettajasta ja kahdesta lastenhoitajasta. Kokeiluryhmät olivat verrokkiryhmiä useammin vain viisivuotiaiden tai viisivuotiaiden ja heitä vanhempien lasten ryhmiä. Verrokkiryhmät puolestaan viisivuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sekaryhmiä. Lisäksi havaittiin, että kokeiluryhmien ikäjakauma oli erilainen eri ikäkohorttien välillä. Viisivuotiaiden ja heitä vanhempien lasten ryhmien määrä oli kasvanut toisen ikäkohortin kohdalla verrattuna ensimmäiseen ikäkohorttiin. Tulosten perusteella kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu näyttäisi muuttaneen viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä ja siten lasten sosiaalista kasvuympäristöä. Mikäli kaksivuotinen esiopetus toteutuisi, voisi sillä olla mahdollisesti heijasteita varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuteen, kuten kelpoisen henkilöstön riittävyyteen, lapsiryhmien ikärakenteisiin sekä lasten koulupolun siirtymiin.