Palkkaan vaikuttaneet tekijät 1800- ja 1900-lukujen vaihteen panimoteollisuudessa ja historiallisten henkilötietojen tutkimuskäyttö

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitettiin iän, työkokemuksen, työtehtävän ja sukupuolen vaikutusta palkkaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteen panimoteollisuudessa. Tutkimuskohteena oli P. Sinebrychoff Ab. Kyseiselle ajanjaksolle ajoittui panimoteollisuuden nousu- ja laskukausi, joten lisäksi pohdittiin, vaikuttiko taloustilanteen muutos työyhteisöön ja palkkoihin. Koska tutkimus edellytti yksityiskohtaisia tietoja työntekijöistä, jouduttiin pohtimaan, kuinka historiallisten henkilötietojen tulee suhtautua.

Tutkimusaineistona käytettiin Oy Sinebrychoff Ab:n arkiston palkkaluetteloiden sekä henkilöstö- ja manttaaliluettelojen pohjalta kerättyä työntekijä- ja palkkatietokantaa. Tutkimuksessa yhdistettiin prosopografia ja kohorttitutkimus. Tutkimusajanjaksoiksi valikoituivat vuodet 1898–1901 ja 1908–1911, joista ensimmäinen edusti nousukautta ja jälkimmäinen taantumaa.

Taantuma näkyi P. Sinebrychoff Ab:n työyhteisössä työntekijöiden lukumäärän laskuna ja keski-iän nousuna. Palkat olivat nousseet huomattavasti vuosiin 1898–1901 nähden, mutta palkkojen ostovoiman kehitys oli sen sijaan hidastunut. Vastaavanlaisia muutoksia ei havaittu palkkaan vaikuttaneissa tekijöissä. Työntekijöiden keski-ikä oli kaikkinensa varsin alhainen eli työurat eivät olleet kestoltaan kovin pitkiä. Tästä syystä ikä tai työkokemus ei noussut merkittäviksi palkkaan vaikuttavaksi tekijöiksi. Merkittävimpiä palkkaan vaikuttaneita tekijöitä olivat sukupuoli ja työtehtävä. Ne olivat kuitenkin kietoutuneet usein yhteen, sillä esimerkiksi työtehtävät olivat jakautuneet vahvasti sukupuolittain.

Historiallisten henkilötietojen salaaminen ei yksin takaa menneisyyden ihmisten oikeudenmukaista kohtelua. Yksityisyyden suojan perimmäisenä tarkoituksena tulisi olla ennen kaikkea elävien ihmisten yksityisyyden varmistaminen. Aika ja henkilötietojen luonne on tästä syystä huomioitava aineiston käytettävyyttä arvioitaessa.