Kiltit tytöt, vilkkaat pojat? : sukupuoli ja koulukuri 1800-1900-lukujen vaihteen oppikouluissa
Tämä tutkielma käsittelee sukupuolen rakentumista oppikoulujen koulukurissa 1800–1900-
lukujen vaihteessa. Lähdeaineistona on käytetty Tampereen suomalaisen tyttökoulun, Kuopion
suomalaisen yhteiskoulun ja Jyväskylän lyseon rangaistuskirjoja ja opettajankokousten
pöytäkirjoja. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu koulujen matrikkeliteoksia ja koulukuria
määritellyttä lainsäädäntöä. Menetelmänä on ollut kvantitatiivinen vertailumenetelmä, ja
sukupuolen rakentumista on tarkasteltu gender-teorian sekä sukupuolieron näkökulmasta.
Lisäksi tutkimuksessa on huomioitu intersektionaalisuuden käsite.
Lukuun ottamatta Tampereen suomalaista tyttökoulua, oli tutkituissa oppikouluissa
vuosisatojen vaihteessa yleisin rangaistusmuoto jälki-istunto. Jälki-istunnon rankaisevuus
perustui eristämiseen, joka nousi merkittäväksi kuritusmenetelmäksi, kun kouluissa luovuttiin
ruumiillisen kurin käytöstä. Koulujen kurissa näkyi 1700-luvun lopulla rangaistuskäytänteisiin
tullut tarkoituksenmukaisuus, sekä yleistynyt valvonnan merkityksen korostuminen.
Oppikoulujen oppilaista rikkeitä tekivät ennen kaikkea pojat. Rikenimikkeenä oli usein
vilkkaus tai vallattomuus, jotka olivat tekoina näkyviä ja äänekkäitä. Tyttöjen tekemien
rikkeiden osuus oli jopa marginaalinen. Tyttöjen vähäisissä sääntöjen vastaisissa teoissa
korostuivat huolimattomuus ja epärehellisyys, jotka olivat tekoina hiljaisempia. Koulujen
kurissa rakentuikin toisaalta äänekästä, ja toisaalta hiljaista sukupuolta. Kurissa rakentuneeseen
sukupuoleen vaikuttivat ne yhteiskunnalliset tehtävät ja tehtäviin liitetyt oletukset, joihin tyttöjä
ja poikia kasvatettiin.
Oppikouluissa näkyi yhteiskunnassa meneillään ollut modernisaatio. Sen myötä
oppikoulunkäynti sallittiin myös naisilta ja alemmilta yhteiskuntaluokilta. Aiemmin oppikoulut
olivat olleet lähinnä ylempien säätyjen poikien kouluja. Muutos ei tapahtunut ongelmitta.
Oppikouluissa ankarimmat rangaistukset saivat rikkeitä tehneistä oppilaista ne, joiden kohdalla
risteytyi useampi yksilöä marginalisoiva kategoria. Käytännössä tämä tarkoitti
työväenluokkaisten tyttöjen saamia verrattain ankarampia rangaistuksia. Etenkin ylempiin
yhteiskuntaluokkiin kuuluneet pojat selvisivät sen sijaan huomattavasti vähemmällä.
...
Muu nimeke
Sukupuoli ja koulukuri 1800-1900-lukujen vaihteen oppikouluissaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Oppilaiden kurinalaistamista ja kategorisointia : suomalaisten oppikoulujen rangaistuskäytänteistä
Puranen-Impola, Karoliina (Suomen kouluhistoriallinen seura, 2022)Lectio praecursoria Suomen historian väitöskirjaan Kurinalaistamisen ja kategorisoinnin keino. Rangaistuskäytänteet seitsemässä suomalaisessa oppikoulussa 1905–1925, Jyväskylän yliopistossa 28.1.2022. -
Vitsasta eristykseen : koulujen rangaistuskäytänteiden historiasta
Puranen-Impola, Karoliina (Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry, 2022)Karttakepillä oppilasta sormille lyövä opettaja on tuttu koulun historiaa koskevasta kuvastosta. Moni tunnistaa myös kertomukset opettajalta saadusta luunapista, tukkapöllystä tai muunlaisen ruumiillisen rangaistuksen ... -
Tieteenalat ja suomalaisen museoalan kehittyminen 1800–1900-lukujen vaihteessa
Eskelinen, Aleksi (Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos, 2022) -
Palkkaan vaikuttaneet tekijät 1800- ja 1900-lukujen vaihteen panimoteollisuudessa ja historiallisten henkilötietojen tutkimuskäyttö
Luoma-aho, Kiti (2015)Tässä tutkielmassa selvitettiin iän, työkokemuksen, työtehtävän ja sukupuolen vaikutusta palkkaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteen panimoteollisuudessa. Tutkimuskohteena oli P. Sinebrychoff Ab. Kyseiselle ajanjaksolle ajoittui ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.