Virtuaalinen lähipoliisitoiminta : lähipoliisien kokemuksia sosiaalisesta mediasta

Abstract

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat lähipoliisit. Vuonna 2012 Suomessa työskentelee 15 poliisihenkilöä virtuaalisen lähipoliisin työtehtävissä. Näistä henkilöistä osa työskentelee myös lähipoliisina tai koulupoliisina monissa eri kouluissa ympäri Suomea. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ja kuvailla näiden lähipoliisien työtä sosiaalisessa mediassa. Tutkimukseni päätehtävä on selvittää, että kuinka sosiaalinen media soveltuu lähipoliisien työvälineeksi ja miksi lähipoliisit menivät mukaan sosiaalisen median maailmaan. Lisäksi tutkimus kuvailee lähipoliisin työn tavoitteita yleisesti ja hieman sosiaalisen median tuottamia ongelmia. Tutkimukseni aineisto koostuu sosiaalista mediaa käsittelevästä kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista. Poliisin toimintakenttää ja tehtäviä kuvataan osittain kirjallisuuden ja osittain internetistä saatujen julkisten tekstien, julkaisujen ja taulukoiden avulla. Lisäksi tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu neljän lähipoliisin haastatteluista. Haastattelumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tässä tutkimuksessa käytän tapaustutkimusta keinona kuvailla lähipoliisien toimintaa sosiaalisessa mediassa ja pyrkimys on tuottaa yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa tästä sosiaalisen median ja lähipoliisien yhteydestä. Tutkimusotteeni on siis laadullinen. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasisältöisen sisällönanalyysin keinolla. Teoria tarkoittaa työssäni, että mitä sosiaalisesta mediasta, lähipoliisien toiminnasta tai tavoitteista tiedetään aiemman kirjallisuuden perusteella. Analyysin tavoitteena oli lähinnä luoda uusia ajatuksia, ei testata teoriaa. Tutkimuksen tuloksena voitiin kiistatta havaita, että sosiaalinen media soveltuu hyvin lähipoliisitoimintaan ja sillä saavutetaan samat päämäärät kuin normaalissakin lähipoliisitoiminnassa. Sosiaalinen media nähtiin hyvänä keinona pitää yhteyksiä ihmisiin ja eri sidosryhmiin ja tätä kautta lähipoliisit katsoivat saaneensa lisää luottamusta ja yhteydenottoja. Syy-yhteydet toiseen tutkimuksen päätehtävään jakaantuivat ja täten vain yhtä syytä, että miksi lähipoliisit menivät sosiaaliseen mediaan, ei voitu esittää yksitahoisesti. Sitä vastoin saatiin näyttöä, että lähipoliisit ovat menneet sosiaaliseen mediaan, koska muutkin ihmiset ovat siellä, siellä tapahtuu rikoksia, se on suosittua, se antaa uuden kanavan poliisille olla yhteydessä asiakkaisiin ja eri sidosryhmiin sekä sen tuottama julkisuus lisää luottamusta poliisiin. Sosiaalisen median kautta poliisin viestintä monipuolistuu ja vuorovaikutus kansalaisten ja poliisin kesken paranee.