Sekä kestävyys- että voimaharjoittelu ovat tärkeitä tekijöitä niin suorituskyvyn kuin terveydenkin kannalta. Näiden kahden yhdistäminen samaan harjoitukseen voi auttaa niin huippu-urheilijoita kuin kuntoilijoitakin säästämään aikaa, mutta saavuttamaan silti täyden hyödyn molemmista harjoitusmuodoista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää parantaako yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu juoksun taloudellisuutta paremmin kuin pelkkä kestävyysharjoittelu 24 viikon harjoittelujakson aikana.
Tutkimukseen rekrytoiduista 22–45 vuotiaista miehistä 27 suoritti kaikki mittaukset loppuun asti. Heistä 14 muodosti kestävyysharjoitteluryhmän (E) joka harjoitteli pelkkää kestävyyttä ja loput 13 koehenkilöä muodostivat yhdistetyn harjoittelun ryhmän (E+S), joka suoritti joka viikko kaksi yhdistettyä kestävyys- ja voimaharjoitusta. Koehenkilöt olivat kestävyysharjoitelleita, mutta he eivät kilpailleet missään urheilulajissa. Harjoitteluadaptaatioita mitattiin 24 viikon harjoittelujakson
aikana. Kestävyyskuntoa ja juoksun taloudellisuutta mitattiin 200 metrin sisäradalla suoritetussa 6 x 1000m nousevatehoisessa juoksusuorituksessa. Isometriset testit suoritettiin bilateraalisella jalkaprässillä sekä unilateraalisella polven ojennuksella ja koukistuksella. Jalkojen ojentajien maksimaalinen bilateraalinen konsentrinen voima mitattiin puolestaan jalkaprässissä ja räjähtävä voimantuotto kevennyshypyllä. Oikean jalan vastus lateraliksen (VL), vastus medialiksen (VM) ja biceps femoriksen (BF) lihasaktiivisuutta mitattiin pintaelektrodien (sEMG) avulla.
Molemmat ryhmät paransivat juoksusuorituskykyään väli- ja loppumittauksissa (p<0.005). Syke laski molemmilla ryhmillä lähes kaikilla tasotestin vauhdeilla väli- ja loppumittauksissa, mutta vain E ryhmän laktaatit laskivat tasotestin nopeimmilla vauhdeilla. Myös ryhmän E laskennallinen vauhti 4 mmol/l laktaatilla lisääntyi sekä väli- (p<0.05) että loppumittauksissa (p<0.01). Ryhmien välinen kevennyshypyn hyppykorkeuden kehitys erosi välimittauksessa (p<0.05) ja dynaaminen jalkaprässi väli- ja loppumittauksessa (p<0.05) E+S ryhmän hyväksi. Isometrisissä mittauksissa E+S ryhmän lihasaktiivisuudet muuttuivat positiivisesti verrattuna E ryhmään, mutta voimatasoissa muutos oli E ryhmän alentunut jalkaprässitulos loppumittauksissa.
Tutkimuksen päälöydöksenä oli, että voimaharjoittelun lisäämisestä kestävyys-harjoitteluun ei ollut tässä tutkimuksessa hyötyä juoksun taloudellisuuden kannalta. Sen sijaan voimatasojen ylläpidon ja kehittämisen kannalta yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu tuottaa parempia tuloksia kuin pelkkä kestävyysharjoittelu.
...
