Peruskoulutuskauden vaikutukset hermolihasjärjestelmän toimintaan ylikuormittuneilla ja ei-ylikuormittuneilla varusmiehillä

Tapio Rautio 2014. Peruskoulutuskauden vaikutukset hermolihasjärjestelmän toimintaan ylikuormittuneilla ja ei-ylikuormittuneilla varusmiehillä. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Biomekaniikan Pro gradu-tutkielma, 87 s. Armeijan alussa alokkaiden peruskoulutuskaudella pyritään kehittämään alokkaiden kuntoa kokonaisvaltaisesti. Harjoittelun oletetaan olevan yhdistettyä voima- ja kestävyysharjoittelua. Voimaharjoittelun luonne ja määrä on kuitenkin sellainen, että pääasiassa harjoittelu on kestävyysharjoittelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulutuskauden aikaisen harjoittelun vaikutuksia hermolihasjärjestelmän toimintaan. Samalla selvitetään, ovatko vaikutukset hermolihasjärjestelmään erilaiset ylikuormittuneilla varusmiehillä ja toisaalta varusmiehillä, jotka eivät kärsi ylirasittumisen oireista. Tutkimukseen osallistui 24 tervettä suomalaista miespuolista alokasta Kainuun Prikaatista. Iältään alokkaat olivat 18-21 vuotta. Koehenkilöt jaoteltiin kahteen ryhmään (ylikuormittuneet OR ja varusmiehet, jotka eivät kärsineet ylikuormittumisen oireista NOR) aikaisemman tutkimuksen tulosten avulla. Koehenkilöt osallistuivat normaaliin varusmiespalvelukseen mittausjakson ajan. Mittauksia tehtiin viikoilla 2, 4, 7 ja 9 (veriarvot ja antropometria) ja viikoilla 1, 5, 8 ja 10 (biomekaaniset muuttujat). Tutkimuksessa mitattiin kehonkoostumuksen arvoja, maksimivoimantuottoa, nopeaa voimantuottoa, sähköisiä refleksivasteita (H-refleksi, V-aalto, M-aalto ja passiivinen nykäys (twitch)) ja hormonaalisia suureita (testosteroni ja kortisoli) verikokeiden avulla. Antropometrisien tulosten kehityksen perusteella koulutuksen vaikutukset näyttäisivät olevan hyvin tyypillisiä kestävyysharjoittelun aiheuttamia muutoksia. Molempien ryhmien paino laski tutkimuksen aikana (NOR 2.2% ja OR 6.6%), rasvattoman massan määrässä ei tapahtunut muutoksia ja rasvaprosentti pieneni samoin molemmilla ryhmillä (NOR 11.9% ja OR 12.3%). H-refleksin (Hmax/Mmax-suhteen) ja V-aallon tulosten muutokset tukevat myös tätä olettamusta. H-refleksin mittaustulokset nousivat tutkimuksen alusta loppuun NOR-ryhmällä 27.8% ja OR ryhmällä 24.9%. Vastaavasti V-allon tuloksissa ei kehitystä tapahtunut. Pääasiassa ryhmien välillä ei havaittu suuria eroja tulosten muuttumisissa, lukuun ottamatta paria poikkeusta. NOR-ryhmä paransi merkittävästi (21.9%, p<0.05) jalan ojennuksen tulosta, kun taas OR-ryhmässä vastaavanlaisia muutoksia ei havaittu. Toinen merkittävä ero ryhmien välillä havaittiin passiivisen nykäyksen nousuajan tuloksissa, joissa OR-ryhmällä nousuaika pidentyi huomattavasti (71.9%,), kun nousua NOR-ryhmällä oli vain 13%. Kuten alkuolettamusten perusteella epäiltiinkin ja mittaustulosten perusteella voitiin päätellä, peruskoulutuskauden harjoittelu oli pääsääntöisesti kestävyysharjoittelua. Aiemman tutkimuksen perusteella saadulle ryhmäjaolle NOR/OR ei tämän tutkimuksen avulla saatu juurikaan vahvistusta hermolihasjärjestelmän mittausten avulla. Jatkotutkimuksissa mielenkiintoa herättää tulosten käsitteleminen yksilökohtaisesti, saataisiinko eroja näkymään tällä tavalla.