24 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus seerumin hormonipitoisuuksiin ja fyysiseen suorituskykyyn kestävyysharjoitelleilla miehillä

Abstract

Kestävyys- ja voimaharjoittelu ovat molemmat tärkeitä sekä hyvinvoinnin kannalta että huippu-urheilussa. Niin kuntoilijoille kuin huippu-urheilijoillekin kestävyys- ja voima-harjoittelun yhdistäminen samaan harjoitukseen tarjoaa mahdollisuuden säästää aikaa joko muihin päivittäisiin toimintoihin tai saattaa mahdollistaa kestävyysurheilijalle har-joitusmäärien lisäämisen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoitte-lun vaikutuksia elimistön hormonaalisiin toimintoihin, kestävyyssuorituskykyyn ja voimantuottokykyyn sekä vertailla havaintoja pelkkään kestävyysharjoitteluun. Tutki-mukseen osallistui 27 kestävyysharjoittelutaustaista 22–45-vuotiasta miestä. Koehenkilöt jaettiin kestävyysharjoitteluryhmään (K) (n=14) ja yhdistetyn harjoittelun ryhmään (K+V) (n=13). Molemmat ryhmät toteuttivat samaa kestävyysohjelmaa (5-6 harjoitusta / vko), K+V -ryhmä teki lisäksi kaksi kertaa viikossa välittömästi kestävyysharjoituksen jälkeen voimaharjoituksen. 24 viikon tutkimusjakson aikana selvitettiin seerumin testo-steronin (T), kortisolin (C), kasvuhormonin (GH) ja vapaan testosteronin (Tv) lepoitoi-suuksien ja akuuttien kestävyyskuormituksen vasteiden muutoksia. Kestävyyssuoritus-kykyä mitattiin tasotestillä (6*1000m) ja maksimaalisella juoksumattotestillä uupumuk-seen asti. Juoksun taloudellisuuden mittarina käytettiin nopeutta 4 mmol laktaattipitoi-suudella (S4). Voimantuottoa mitattiin isometrisellä maksimivoimalla ja kevennyshy-pyllä.

Kumpikin ryhmä paransi maksimaalisen juoksumattotestin aikaa 24 viikon aikana (K 10 % ± 7, p≤0.001 ja K+V 8 % ± 7, p≤0.001) sekä tasotestin viimeisen 1000m metrin aikaa (K -13 % ± 5, p≤0.01 ja K+V -9 % ± 5, p≤0.05). Maksimaalinen isometrinen voima laski K –ryhmällä, mutta säilyi K+V –ryhmällä (K -10 % ± 10 vs. K+V 2 % ± 14, p<0.05). S4 osalta 24 viikon harjoittelun aikana vain K+V – ryhmällä havaittiin kasvu (5 % ± 6, p<0.01), mutta ryhmien välisessä kehityksessä ei ollut eroa. T, C ja GH lepopitoisuuk-sissa havaittiin molemmilla ryhmillä akuutti vaste ennen ja jälkeen 24 viikon harjoittelun. Tv pitoisuudessa havaittiin K+V ryhmällä lasku ensimmäisen 12 viikon aikana (18 % ± 5, p<0.05). Tämä tutkimus ei osoittanut merkittävää etua kestävyyssuorituskyvyn kehittymisessä yhdistetyn harjoittelun tekemisestä verrattuna pelkän kestävyysharjoitte-lun tekemiseen silloin kun voimaharjoitus suoritettiin heti kestävyysharjoituksen jälkeen. Yhdistetty harjoittelu auttoi kuitenkin säilyttämään maksimivoimatason paremmin kuin pelkkä kestävyysharjoittelu.