S2-oppijan mielipidekirjoituksen sujuvuus maallikoiden ja S2-opettajien arvioimana

Abstract

Tutkielmamme aiheena on S2-oppijan mielipidekirjoituksen sujuvuus ja sen arviointi. Sujuvuus, kompleksisuus ja tarkkuus ovat keskeisiä ja laajasti käytettyjä käsitteitä toisen kielen arvioinnissa, mutta niiden määrittely ei ole ollut yksiselitteistä tai ongelmatonta. Toisen kielen oppimisen tutkimuksessa sujuvuus on usein liitetty puheen tuottamisen tai kirjoitusprosessin nopeuteen, mutta valmiin kirjoitetun tuotoksen sujuvuuden tutkimus on ollut vähäistä. Koska sujuvuutta kuitenkin käytetään kriteerinä myös kirjoitettujen tekstien arvioinnissa, haluamme selvittää, millaisiin kielellisiin piirteisiin sujuvuus kirjoitetun kielen arvioinnissa liitetään: onko sujuvaksi arvioitu teksti esimerkiksi kieliopillisesti tarkkaa, kielenhuollollisesti moitteetonta, tekstilajin vaatimukset täyttävää vai kenties sanastoltaan monipuolista ja idiomaattista? Tarkoituksena on myös selvittää, eroavatko maallikoiden ja asiantuntijoiden (S2-opettajien) arviot sujuvuudesta toisistaan. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan kuutta mielipidekirjoitusta. Kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä, joissa osallistujia pyydettiin perustelemaan vastauksiaan. Monivalintakysymykset tuottivat määrällisiä tuloksia, ja avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin. Tutkimus sisältää myös mielipidekirjoitusten kuvaukset, joissa tarkastellaan tekstien rakennetta, kieltä ja taitotasoa sekä tekstilajin konventioiden toteutumista. Yhden tekstin kirjoittajan äidinkieli on suomi, loput tekstit ovat eritasoisten S2-oppijoiden kirjoittamia. Tulosten perusteella arviot tekstien sujuvuudesta ovat sidoksissa taitotasoon ja arvioihin kirjoittajien kielitaidosta. Maallikoiden ja S2-opettajien arvioinnit ovat pitkälti samansuuntaisia. Sujuvuuden arviointiin eniten vaikuttavia kielellisiä piirteitä ovat tekstin rakenne, kielioppi ja kielenhuolto. Eri piirteillä näyttäisi kuitenkin olevan erilainen yhteys arvioihin tuotoksen sujuvuudesta: esimerkiksi hyvä kieliopin hallinta yhdistyy aina hyvään sujuvuuteen, kun taas heikompi rakenteen hallinta ei välttämättä heikennä arvioita sujuvuudesta. Jatkossa kirjoitetun kielen sujuvuutta voisikin tutkia erilaisten kirjoittamisen osataitojen hallinnan näkökulmasta.