Johdanto.Ravinnolla ja urheilussa sallituilla lisäravinteilla pystytään vaikuttamaan elimistön happo-emästasapainoon levossa ja parantamaan suorituskykyä lyhyissä kovatehoisissa suorituksissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten emäksisyyttä tuottava, runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä normaaliproteiininen ruokavalio vaikuttaa voima-ja kestävyysominaisuuksiin sekä elimistön happo-emästasapainoon 12 viikon yhdistetyn kestävyys-ja voimaharjoittelujakson aikana verrattuna happamuutta tuottavaan,vähän kasviksia ja hedelmiä sisältävään normaaliproteiiniseen ruokavalioon.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miestä, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhmään (EMÄS / HAPAN). EMÄS -ryhmän ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelmän avulla elimistön emäksisyyttä lisääväksi, kun taas HAPAN -ryhmä noudatti lähes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa
kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. Kolmen kuukauden tutkimusjakson ajan koehenkilöt suorittivat myös yhdistettyä kestävyys-ja voimaharjoittelua kaikille yhtenäisen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteensä 90–120 minuuttia yhdellä harjoituskerralla. Kestävyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksenjälkeen toteutettiin voimaosio. Ennen ja jälkeen harjoitusjaksoa mitattiin VO2max, veren maksimaalinen laktaattipitoisuus, maksimaalinen pyöräilyteho, jalkojen ja käsien ojentajien maksimivoima, veren ja virtsan pH sekä veren bikarbonaattipitoisuus. Koehenkilöt pitivät ruokapäiväkirjaa tutkimusjaksoa ennen, puolivälissä ja lopussa kolmen päivän ajan.
Tulokset. Ravinto.EMÄS-ja HAPAN -ryhmän miesten kasvisten ja hedelmien saannissa oli tilastollisesti merkitsevä ero tutkimusjakson puolivälissä (898± 302 g vs. 247 ± 243 g, p < 0.001) ja sen lopussa (803 ± 380 g vs. 226 ± 96 g, p < 0.01). Naisilla samansuuntainen ryhmien välinen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (396 ± 203 g vs. 249 ± 75 g, p < 0.05), mutta suuri ero tutkimusjakson puolivälissä (927± 307 g vs. 209 ± 159 g, p < 0.001) ja sen lopussa (1066± 634 g vs. 264 ± 273 g, p < 0.001). Miesten EMÄS -ryhmällä kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 ± 0,3 g/kg vs. 1,2 ± 0,4 g/kg, p < 0.05) ja proteiinin (1,0 ± 0,3g/kg vs. 1,4 ± 0,5 g/kg, p < 0.05) saanti oli tutkimusjakson puolivälissä pienempää kuin HAPAN -ryhmän miehillä.
pH. Veren pH:ssa ei havaittu muutoksia tutkimusjakson aikana, mutta virtsan pH oli EMÄS -ryhmän naisilla merkitsevästi korkeampi tutkimusjakson lopussa HAPAN-ryhmään verrattuna(6,35 ± 0,98 vs. 5,56 ± 0,72, p < 0.05).
Kestävyyssuorituskyky. Maksimaalisessa pyöräilytehossa tilastollisesti merkitsevät parannukset olivat miesten (251W± 50,1 vs 278W± 47,5, p<0.05) ja naisten (164W± 22,2 vs.182W± 21,6, p<0.01)HAPAN -ryhmällä. Maksimaalisessa hapenottokyvyssä tilastollisesti merkittävä parannus oli vain naisten HAPAN -ryhmässä (30,8ml/kg/min± 4,0 vs.33,3ml/kg/min± 5,2, p<0.05). Veren maksimaalisessa laktaattipitoisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Lisäksi veren bikarbonaattipitoisuuksissa ei ollut merkitseviä muutoksia.
Voimaominaisuudet. Isometrisessä maksimivoimassa jalkaprässissä ainut tilastollisesti merkitsevä kehitys oli miesten HAPAN -ryhmässä (2807 N ± 741 vs.3106 N ± 744, p<0.01). Isometrisessä maksimivoimassa istuen tehdyssä pystypunnerruksessa ainut tilastollisesti merkittävä parannus oli naisten EMÄS -ryhmässä (398 N ± 62 vs.427 N ± 46, p<0.05). Dynaamisessa jalkaprässissä yhden toiston maksimissa parannukset olivat miesten (161 kg ± 27,2 vs.175 kg ± 25,8, p<0.01) ja naisten(102 kg ± 19,4 vs 110 kg ± 20,1, p<0.01)HAPAN -ryhmässä sekä naisten EMÄS -ryhmässä (99 kg ± 14,2 vs.105 kg ± 10,1, p<0.05).
Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella kasvis-ja hedelmäpainotteinen(noin 800-1000g kasviksia ja hedelmiä vuorokaudessa) ja normaalin määrän proteiinia sisältävä EMÄS -ruokavalio ei vaikuta veren pH:hon, mutta naisilla virtsan pH nousi 12 viikon harjoittelun aikana ja oli korkeampi kuin HAPAN -ryhmällä. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa elimistön happoemästasapainoon, mikä näkyy erityisesti virtsan pH:n muutoksessa, mutta ei hyvin tarkasti säädellyssä veren pH:ssa. Tutkimuksen päätulos oli, että EMÄS -ryhmän emäksisyyttä tuottava ruokavalio ei parantanut voima-ja kestävyysominaisuuksia verrattuna kontrolliryhmän suhteellisen ”normaaliin”, suomalaisten käyttämään happamuutta tuottavaan ruokavalioon.
...
