Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus rasva-aineenvaihduntaan levossa ja kestävyyskuormituksessa kahdella eri ruokavaliolla
Johdanto. Yhdistetyllä kestävyys- ja voimaharjoittelulla on mahdollista lisätä erityisesti liikuntasuorituksen aikaista rasva-aineenvaihduntaa ja siten edistää terveyttä rasvan määrän ja veren lipidipitoisuuksien laskun myötä. Myös kasvispainotteisella, emäksisyyttä tuottavalla ravinnolla on todettu olevan veren rasva-arvoja sekä kehon rasvapro-senttia alentavia vaikutuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka yhdistetty 12 viikon kestävyys- ja voimaharjoittelu sekä samanaikainen normaaliproteiininen sekä kasviksia ja hedelmiä runsaasti sisältävä, elimistön emäksisyyttä lisäävä ruokavalio vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan sekä veren lipidipitoisuuksiin levossa ja submaksimaalisessa kestävyyssuorituksessa.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miestä, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhmään (EMÄS / HAPAN). EMÄS -ryhmän ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelmän avulla elimistön emäksisyyttä lisääväksi, kun taas HAPAN -ryhmä noudatti lähes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten saantia oli rajoitettu. Kahdentoista viikon tutkimusjakson ajan koehenkilöt suorittivat yhdistettyä kestävyys- ja voimaharjoittelua kaikille yhtenäisen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteensä 90 – 120 minuuttia yhdellä harjoituskerralla. Kestävyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksen jälkeen toteutettiin voimaosio. Koehenkilöiden veren rasvahappo-, triglyseridi-, kokonaiskolesteroli-, HDL (high density lipoprotein)- ja LDL (low density lipoprotein) -pitoisuuksia mitattiin ennen tutkimusjaksoa sekä sen jälkeen paastossa, levossa sekä submaksimaalisessa polkupyöräergometritestissä. Jälkimmäisessä kerättiin myös hengityskaasuja hengitysosamäärän (RQ = respiratory quotient = CO2/O2) laskemiseksi. Lisäksi koehenkilöiltä määritettiin veren ja virtsan pH, sekä tehtiin antropometrisia mittauksia ja maksimaalinen hapenottokyvyn testi harjoittelujakson sykerajoja varten.
Tulokset.
Ravinto. EMÄS -ryhmän miesten kasvisten ja hedelmien saanti oli tilastollisesti merkitsevästi HAPAN -ryhmän miehiä suurempi tutkimusjakson puolivälissä (898 ± 302 g vs. 247 ± 243 g, p < 0,001) sekä sen lopussa (803 ± 380 g vs. 226 ± 96 g, p < 0,01). Naisilla samansuuntainen ryhmien välinen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (396 ± 203 g vs. 249 ± 75 g, p < 0,05) ja suuri ero tutkimusjakson puolivälissä (927 ± 307 g vs. 209 ± 159 g, p < 0,001) sekä sen lopussa (1066 ± 634 g vs. 264 ± 273 g, p < 0,001). Miesten EMÄS -ryhmällä kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 ± 0,3 g/kg vs. 1,2 ± 0,4 g/kg, p < 0,05) ja proteiinien (1,0 ± 0,3 g/kg vs. 1,4 ± 0,5 g/kg, p < 0,05) saanti oli tutkimusjakson puolivälissä pienempää kuin vastaavasti HAPAN -ryhmän miehillä.
Veren ja virtsan pH. Veren pH:ssa ei havaittu muutoksia tutkimusjakson aikana, mutta virtsan pH oli EMÄS -ryhmän naisilla 15,9 % HAPAN -ryhmän naisia korkeampi tutkimusjakson puolivälissä (6,42 ± 0,82 vs. 5,54 ± 0,80, p = 0,009) ja 14,2 % korkeampi tutkimusjakson lopussa (6,35 ± 0,98 vs. 5,56 ± 0,72, p = 0,02).
RQ. Ennen tutkimusjaksoa RQ oli submaksimaalisessa suorituksessa HAPAN -ryhmän naisilla merkitsevästi EMÄS -ryhmän naisia korkeampi tehoilla 35 % (p = 0,046) ja 55 % VO2max (p = 0,015) sekä koko HAPAN -ryhmällä (miehet ja naiset) EMÄS -ryhmää
korkeampi 75 % teholla VO2max:sta (p = 0,035). RQ laski tutkimusjakson myötä 1,9 % HAPAN -ryhmän miehillä submaksimaalisessa suorituksessa 75 % teholla VO2max:sta (p = 0,017) sekä 2,0 % ja 2,9 % koko HAPAN -ryhmällä tehoilla 55 % (p = 0,016) ja 75 % VO2max (p = 0,007).
Veren triglyseridipitoisuus. EMÄS -ryhmän naisten veren triglyseridipitoisuus laski harjoittelujakson myötä levossa 13,1 % (1,30 ± 0,51 mmol/l vs. 1,13 ± 0,44 mmol/l, p = 0,016) ja 35 % teholla VO2max:sta 15,0 % (1,20 ± 0,55 mmol/l vs. 1,02 ± 0,49 mmol/l, p = 0,038). HAPAN -ryhmän miehillä triglyseridipitoisuus nousi levossa 21,1 % (1,14 ± 0,36 mmol/l vs. 1,38 ± 0,44 mmol/l, p = 0,039) ja kaikilla kolmella suoritusteholla: 19,1 % (1,15 ± 0,37 mmol/l vs. 1,37 ± 0,44 mmol/l, p = 0,024), 16,4 % (1,22 ± 0,37 mmol/l vs. 1,42 ± 0,42 mmol/l, p = 0,027) ja 20,2 % (1,29 ± 0,44 mmol/l vs. 1,55 ± 0,47 mmol/l, p = 0,026). Koko HAPAN -ryhmällä triglyseridipitoisuus nousi levossa 13,9 % (p = 0,045). Triglyseridipitoisuus oli ennen tutkimusjaksoa EMÄS -ryhmän miehillä HAPAN -ryhmän miehiä korkeampi 75 % teholla VO2max:sta (p = 0,031) ja koko EMÄS -ryhmällä HAPAN -ryhmää korkeampi levossa sekä kestävyyssuorituksessa kaikilla suoritustehoilla (p < 0,05).
Veren vapaiden rasvahappojen pitoisuus. Vapaiden rasvahappojen pitoisuus laski EMÄS -ryhmän naisilla levossa 48,6 % (0,37 ± 0,26 mmol/l vs. 0,19 ± 0,09 mmol/l, p = 0,02) ja kaikilla kolmella suoritusteholla: 52,1 % (0,48 ± 0,28 mmol/l vs. 0,23 ± 0,13 mmol/l, p = 0,001), 46,2 % (0,52 ± 0,32 mmol/l vs. 0,28 ± 0,10 mmol/l, p = 0,015) ja 32,7 % (0,55 ± 0,21 mmol/l vs. 0,37 ± 0,10 mmol/l, p = 0,024). Koko yhdistetyllä EMÄS -ryhmällä rasvahappopitoisuuden lasku oli levossa 33,3 % (p = 0,03) sekä eri suoritustehoilla 43,8 % (p = 0,002), 29,8 % (p = 0,048) ja 21,6 % (p = 0,049).
Veren HDL- LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuus. Veren kokonaiskolesteroli-, HDL- ja LDL -pitoisuuksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja mittauspisteiden tai ryhmien välillä.
Rasvaprosentti. Koko EMÄS -ryhmän kehon rasvaprosentti laski 4,3 % (28,2 ± 7,8 % vs. 27,0 ± 8,1 %, p = 0,039). Vastaavasti HAPAN -ryhmän rasvaprosentissa ei havaittu muutoksia.
Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella kasvis- ja hedelmäpainotteinen (noin 800 - 1000 g kasviksia ja hedelmiä vuorokaudessa) ja normaalin määrän proteiinia sisältävä EMÄS -ruokavalio ei vaikuta 12 viikon kestävyys- ja voimaharjoit-telujakson aikana veren pH:hon, mutta nostaa naisilla virtsan pH:ta. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että veren tarkasti säädeltyä pH:ta on vaikea muuttaa, mutta virtsan pH:hon sen sijaan voidaan tunnetusti vaikuttaa. EMÄS -ruokavaliolla on kuitenkin mahdollista alentaa veren triglyseridipitoisuutta ja kehon rasvaprosenttia saman-aikaisen yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun yhteydessä. EMÄS -ruokavalio myös alentaa veren rasvahappopitoisuuksia levossa ja submaksimaalisessa kestävyyssuorituksessa, mistä johtuen rasvojen oksidaation osuus energiantuotosta kestävyyssuorituksen aikana ei lisäänny yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun yhteydessä, toisin kuin HAPAN -ruokavaliolla tapahtuu. Näin ollen EMÄS -ruokavaliolla on mahdollista saada aikaan joitain terveyshyötyjä veren rasva-arvojen sekä rasvaprosentin muutosten kautta, mutta toisaalta ainakaan pitkäkestoisen kestävyyssuorituksen kannalta rasva-aineenvaihdunnan lasku ei välttämättä ole hyväksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vähäproteiinisen kasvisravinnon vaikutus happo-emästasapainoon, hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä niiden säätelyyn osallistuviin hormoneihin levossa ja submaksimaalisessa kestävyyssuorituksessa
Nurminen, Enni-Maria (2008)Ravinnolla voidaan vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon, jolla edelleen on vaikutus fyysiseensuorituskykyyn. Niukasti proteiinia sisältävä ravinto näyttäisi lisäävän elimistön emästen tuottoa.Emäksisyyden lisääminen ... -
Ravinnon vaikutus happo-emästasapainoon ja rasva-aineenvaihduntaan levossa sekä kestävyyskuormituksessa eri-ikäisillä miehillä ja naisilla
Malmivaara, Susanna (2012)Johdanto. On todettu, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon. Elimistön happamuus on yhteydessä fyysiseen suorituskykyyn, mutta lisäksi mm. diabeteksen, sepelvaltimotaudin, keskivartalolihavuuden ... -
Vuodenaikojen ja liikunnan vaikutukset rasva-aineenvaihduntaan ja lepoverenpaineeseen
Ahtinen, Suvi (2021)Rasva-aineenvaihdunnassa rasva-aineet kulkeutuvat kudoksiin ja soluihin. Rasva-aineenvaihduntaa kuvaavat erityisesti veressä liikkuvat lipoproteiinit, jotka sisältävät erilaisin tiheyksin rasva-aineita. Näiden kemiallista ... -
Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana
Hentilä, Jaakko (2013)Johdanto.Ravinnolla ja urheilussa sallituilla lisäravinteilla pystytään vaikuttamaan elimistön happo-emästasapainoon levossa ja parantamaan suorituskykyä lyhyissä kovatehoisissa suorituksissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena ... -
Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla
Pelttari, Pasi (2013)Johdanto. Elimistön emäksisyyttä lisäämällä on pystytty parantamaan sekä anaerobista että aerobista suorituskykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten emästä tuottava normaaliproteiininen ja runsaasti ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.