The emotions of foreign language teachers in relation to students

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma on osa pitkittäistutkimusta, joka on seurannut 11 vastavalmistuneen vieraan kielen opettajan kehitystä noin kymmenen vuoden ajan. Seitsemän opettajaa jatkoi tutkimuksen parissa tänä vuonna ja uusimmat haastattelut toteutettiin keväällä 2014. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia oppilaisiin liittyviä tunteita kieltenopettajilla on ja ovatko kyseiset tunteet mahdollisesti muuttuneet vuosien saatossa. Tutkimus lähestyi tunteita relationaalisesta näkökulmasta. Sen mukaan tunteet ovat pääosin sosiaalisia ja syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Tunne on reaktio sosiaaliseen, ihmisen tärkeäksi kokemaan tapahtumaan ja tunne myös vaikuttaa ihmisen toimintaan. Relationaalinen lähestymistapa tunteisiin sopii koulumaailmaan, kun pohditaan opettajien ja oppilaiden välisiä suhteita. Tutkimuksen aineisto koostui opettajien vanhoista ja uusista haastatteluista. Analyysissä käytettiin apuna dialogista laadullisen tutkimuksen metodia, joka mahdollisti kuvitteellisten dialogien luomisen osallistujien välille. Opettajien vastausten muokkaaminen dialogiksi myös tiivisti laajan aineiston helpommin lähestyttävään muotoon. Dialogeja tarkastelemalla löytyi viisi tunteisiin liittyvää teemaa: negatiiviset tunteet, sekalaiset tunteet, positiiviset tunteet, muutos tunteissa sekä käsitykset oppilaista. Teemoja tarkastelemalla selvisi, että kieltenopettajien urien alkuvaiheita leimasivat negatiiviset tunteet oppilaita kohtaan. Positiiviset tunteet olivat läsnä kaikissa vaiheissa, mutta enenevissä määrin mitä pidempään opettajat olivat olleet työelämässä. Tunteissa näkyi muutoksia, esimerkiksi negatiiviset tunteet vähenivät ja laimenivat ajan myötä. Syinä tähän olivat muun muassa lisääntynyt oppilaantuntemus, ammatillinen kehitys ja perheellistyminen. Käsitykset oppilaista muuttuivat pikku hiljaa kokonaisvaltaisemmiksi ja tämä puolestaan vaikutti ymmärryksen lisääntymiseen oppilaita kohtaan. Tulosten perusteella voidaan ehdottaa, että tunteita käsiteltäisiin enemmän aineenopettajakoulutuksessa. Esimerkiksi negatiivisten tunteiden kirjo ja voimakkuus tulivat usein yllätyksenä uraansa aloitteleville kieltenopettajille, joten niiden huomioiminen etukäteen voisi helpottaa ensimmäisten työvuosien henkistä taakkaa.