Johdanto. On todettu, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon. Elimistön happamuus on yhteydessä fyysiseen suorituskykyyn, mutta lisäksi mm. diabeteksen, sepelvaltimotaudin, keskivartalolihavuuden ja syöpien riskiin. pH:n lasku eli happamuuden lisääntyminen heikentää lihasten voimantuottokykyä ja välittömän energianlähteen adenosiinitrifosfaatin (ATP) muodostumista ja käyttöä. Kasvispitoisen ruokavalion on todettu nostavan virtsan pH:ta ja lisäksi laskevan veren kokonaiskolesteroli- sekä LDL (low density lipoprotein) -kolesterolin pitoisuuksia.
Tutkimuksen tarkoitus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää normaaliproteiinisen kasvisravinnon (EMÄS, PRAL < 0, PRAL= potential renal acid load, potentiaalinen munuaisten happokuorma) ja runsasproteiinisen, kasviksettoman ruokavalion (HAPAN, PRAL > 0) vaikutuksia veren pH:hon ja rasva-arvoihin sekä virtsan pH:hon levossa ja kestävyyssuorituksessa eri-ikäisillä miehillä ja naisilla.
Menetelmät. Koehenkilö
inä oli 84 tervettä 12–75 -vuotiasta miestä ja naista, jotka jaettiin kolmeen ryhmään: 12–15 -vuotiaat (lasten ryhmä), 25–35 -vuotiaat (keskiryhmä) sekä 65–75 -vuotiaat (ikääntyneiden ryhmä). Tutkimuksessa vertailtiin seitsemän vuorokauden EMÄS - ja HAPAN -ruokavalioiden vaikutuksia veren pH:hon, kokonaiskolesteroliin, LDL-, HDL (high density lipoprotein) - ja triglyseridipitoisuuksiin sekä virtsan pH:hon. Molempien ruokavalioviikkojen jälkeen tehtiin kestävyyskuormitus polkupyöräergometrillä uupumukseen asti. Koeasetelmassa koehenkilöistä puolet toteutti ensin viikon kestoisen EMÄS -jakson ja puolet viikon HAPAN -jakson ja kahden viikon jälkeen jaksot vaihtuivat. Happo-emästasapainon muutoksia tarkasteltiin sormenpäästä ja kyynärlaskimoverestä sekä virtsasta otetuista näytteistä. Ravintojaksojen aikaiset ruokapäiväkirjat analysoitiin Nutri-Flow -ravintolaskentaohjelmalla. PRAL:n laskemiseksi käytettiin seuraavaa kaavaa: PRAL (mEq/d) = fosfori (mg/d) × 0,0366 + proteiini (g/d) × 0,4888) – kalium (mg/d) × 0,0205 + kalsium (mg/d) × 0,0125 + magnesium (mg/d) × 0,0263). Verikokeista, virtsanäytteistä, ravintoanalyyseista ja kestävyyskuormituksesta saadut tulokset käsiteltiin tilastollisesti SPSS 18.0 for Windows-ohjelmalla. Tilastollisissa testeissä merkitsevyyden rajana oli p<0,05.
Tulokset. PRAL erotti EMÄS - ja HAPAN -ruokavaliot selvästi toisistaan. Kasviksia ja hedelmiä EMÄS -ruokavaliossa oli 800–1400 g/vrk ja HAPAN -ruokavaliossa 17–40 g/vrk. Kokonaisenergiaa oli HAPAN -ruokavaliossa noin 200 kcal/vrk enemmän, proteiinin määrä (1.50–2.27 g/kg/vrk) oli siinä suurempi ja rasvaa oli enemmän. EMÄS -ruokavaliossa oli hiilihydraatteja enemmän lähinnä suuren kasvis- ja hedelmämäärän vuoksi ja proteiinia oli yleisten suositusten mukaisesti (1.04–1.34 g/kg).
Lepoarvot. Veren pH laski merkitsevästi (p<0,05) keskiryhmän naisilla HAPAN -viikon jälkeen. Ikääntyneiden ryhmän naisilla pH nousi EMÄS -viikon jälkeen ja laski HAPAN -viikon jälkeen (p<0,05). Lapsilla ei ollut muutoksia pH:ssa.
Virtsan pH nousi molemmilla aikuisilla ryhmillä merkitsevästi (p<0,05) EMÄS -viikon jälkeen ja vastaavasti laski merkitsevästi (p<0,05) HAPAN -viikon jälkeen. Lapsilla ei ollut muutoksia pH:ssa.
Keskiryhmän miehillä veren kokonaiskolesteroli laski merkitsevästi (p<0,05) EMÄS -viikon jälkeen. Ikääntyneiden ryhmässä vastaavasti kokonaiskolesteroli laski sekä miehillä että naisilla (p<0,05) EMÄS -viikon jälkeen. HDL -kolesterolissa ei havaittu merkitseviä muutoksia. LDL -pitoisuus laski (p<0,05) keskiryhmän naisilla ja ikääntyneillä
naisilla EMÄS -viikon jälkeen. Triglyseridipitoisuus laski EMÄS -viikon jälkeen keskiryhmän miehillä (p<0,05). Lapsilla ei ollut muutoksia missään veren rasva-arvoissa.
Polkupyöräergometrikuormitus. Veren pH -arvo EMÄS -viikon jälkeen oli korkeampi (p<0,05) eli emäksisempi aikuisten ryhmissä sekä miehillä että naisilla useassa mittauspisteessä kestävyyskuormituksen aika. Lapsilla ei samaa todettu. Kuormituksen aikana veren triglyseridipitoisuutta mitattiin vain keskiryhmän miehiltä ja naisilta. Se oli matalammalla (p<0,05) emäksisen viikon jälkeen verrattuna HAPAN -viikkoon lähes kaikissa mittauspisteissä.
Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että elimistön happo-emästasapainon ja rasva-aineenvaihdunnan kannalta normaaliproteiininen ja kasvispitoinen ruokavalio on terveydelle hyväksi. Vaikutukset korostuvat aikuisilla. Ruokavaliojakso oli melko lyhyt, viikon mittainen, mutta silti tutkituissa muuttujissa saatiin esiin selviä muutoksia, etenkin ikääntyneiden ryhmällä ja erityisesti huonojen kolesterolitasojen lasku jo viikon aikana on erittäin merkittävä ja uusi tulos. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ruokavalio sisältää vuorokaudessa 800–1400 g kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä samanaikaisesti proteiinia ja muita ravintoaineita ravintosuositusten mukaisen määrän. Emäksinen ruokavalio lisää elimistön emäksisyyttä, mikä saattaa edelleen olla eduksi liikunnassa ja urheilussa fysiologisten harjoitusvaikutusten syntymisessä ja myös kilpailusuorituksen kannalta.
...
