Subitisaatiotaidot aritmeettisena kouluvalmiutena
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää subitisaatiotaitojen merkitystä matemaattisena kouluvalmiutena. Kouluvalmiudella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa aritmeettista kouluvalmiutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin esiopetusikäisten lasten subitisaatiotaitojen kehittymistä esiopetusvuoden aikana sekä sitä, millaisia eroja esiopetusikäisten lasten subitisaatiotaidoissa oli. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin subitisaatiotaitojen yhteyttä muihin matemaattisiin taitoihin, erityisesti lukujonotaitoihin, matemaattisten käsitteiden hallintaan ja lukumäärätaitoihin. Tutkimukseen osallistui 130 esiopetusikäistä lasta 13 esiopetusryhmästä.
Tulokset osoittivat, että esiopetusikäisten lasten subitisaationopeus parani tilastollisesti merkitsevästi syksystä kevääseen. Tutkitut lapset määrittivät lukumäärät yhdestä kolmeen subitisoimalla. Lukumäärästä kolme alkaen he määrittivät lukumäärän laskemalla. Esiopetusvuoden syksyllä subitisaatiotehtävässä heikosti menestyneistä lapsista iso osa kehittyi esiopetusvuoden aikana voimakkaasti taidoissaan. Heidän heikot taitonsa johtuivat harjoituksen puutteesta. Kevään mittaukset erottelivat lapsista heikot, joiden taidot eivät kehittyneet juurikaan esiopetusvuoden aikana. Subitisaationopeus erotteli aineistosta eri lapsia kuin subitisaatiotarkkuus. Subitisaatiotaitojen perusteella ei voi tehdä päätelmiä lapsen muista matemaattisista taidoista, sillä tässä tutkimuksessa subitisaatiotaitojen yhteys muihin matemaattisiin taitoihin jäi korrelaatiotarkasteluissa heikoksi. Subitisaatiotaitojen merkitystä lasten lukumäärätaitoihin analysoitiin logistisella regressioanalyysilla. Subitisaatiotaidoilla ei ollut selitysosuutta lukumäärätaitoihin. Lukumäärätaitoja selittivät vahvimmin lukujonotaidot ja matemaattisten käsitteiden hallinta. Vaikka subitisaatiotaidoilla ei ollut itsenäistä selitysvoimaa aritmeettiseen kouluvalmiuteen, antaa tämä tutkimus viitteitä subitisaatiotaitojen merkityksestä yhtenä tärkeänä taustataitona matemaattisessa kehityksessä.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
''Tärkeintä on, että osatahan olla'' : esiopetusikäisten lasten vanhempien näkemyksiä lapsensa kouluvalmiudesta
Tenhunen, Anni (2013)Tenhunen, A. 2012. ’’Tärkeintä on, että osatahan olla’’. Esiopetusikäisten lasten vanhempien näkemyksiä lapsensa kouluvalmiudesta. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen Pro gradu - tutkielma. 92 ... -
Parental involvement and children ́s academic skills
Silinskas, Gintautas (University of Jyväskylä, 2012) -
Lasten matemaattiset taidot ensimmäisellä luokalla sekä niiden kehitys ensimmäiseltä toiselle luokalle
Rintamäki, Jenna (2024)Tässä tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko lasten matemaattiset taidot ensimmäisellä luokalla sen mukaan, onko lapsi osallistunut esiopetukseen päiväkodissa vai koulussa. Lisäksi tarkasteltiin laajemmin lasten matemaattisia ... -
Longitudinal associations between teacher-child interactions and academic skills in elementary school
Pakarinen, Eija; Lerkkanen, Marja-Kristiina; Poikkeus, Anna-Maija; Salminen, Jenni; Silinskas, Gintautas; Siekkinen, Martti; Nurmi, Jari-Erik (Elsevier Science Inc., 2017)This study examined the extent to which the quality of teacher-child interactions assessed in kindergarten (6-year-olds) is associated with children's reading and math development across the elementary school years. The ... -
Off on the wrong foot : Task avoidance at the outset of primary school anticipates academic difficulties and declining peer acceptance
Laursen, Brett; Richmond, Ashley; Kiuru, Noona; Lerkkanen, Marja-Kristiina; Poikkeus, Anna-Maija (Taylor & Francis, 2022)The present study examined the academic antecedents of declining peer social status. Participants included 545 (311 boys, 234 girls) Finnish students followed from the 1st through the 4th grade (ages 6–8 at outset). Each ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.