Kuudesluokkalaisten liikuntaharrastaminen ja ruutuaika Seinäjoella

Abstract

Lasten ja nuorten liikuntaharrastaminen on vähentynyt ja vastaavasti ruutuaika lisääntynyt merkittävästi viimeisimpinä vuosina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuudesluokkalaisten liikuntaharrastamista, ruutuaikaa ja niiden välisiä yhteyksiä Seinäjoella sekä verrata niitä liikunta- ja ruutuaikasuosituksiin.

Aineisto kerättiin Seinäjoen kuudesluokkalaisilta (ikä=11,5 v.) (N=601) kouluissa Terveys- ja elämäntapakyselyn yhteydessä Webropol -ohjelmalla toteutettuna keväällä 2013. Tutkimusta varten aineistosta poimittiin kysymykset, jotka käsittelivät liikuntaharrastamista ja ruutuaikaa (7 kpl). Liikuntakysymyksillä selvitettiin vapaa-ajalla omatoimisesti ja urheiluseurassa harrastetun liikunnan määrää sekä tehoa. Ruutuaikaa selvitettiin tv:n katseluun, videopelien pelaamiseen ja internetin kautta kavereiden kanssa yhteydenpitoon käytettyä aikaa sekä vanhempien puuttumista lastensa ruutuaikaan sekä liikunnallisten videopelien pelaamista ja niihin käytettyä aikaa. Muuttujien välisiä yhteyksiä sukupuoleen selvitettiin ristiintaulukoinnilla ja korrelaatioilla SPSS Statistics 20 -ohjelmaa apuna käyttäen.

Kuudesluokkalaisista harrasti liikuntaa omatoimisesti yli 40 % ja urheiluseurassa yli 30 % vähintään neljä kertaa viikossa, 3 % ei harrastanut liikuntaa. Omatoiminen liikuntaharrastus oli yhteydessä (r=.26; p<.001) urheiluseuraharrastukseen. Sukupuolten välillä ei harrastusmäärissä ollut eroa. Kuudesluokkalaisista TV:n, ym. katsomiseen yli kaksi tuntia päivässä käytti reilut 30 %. Tytöt pitivät tilastollisesti merkittävästi (p<.001) enemmän internetillä yhteyttä kavereihin ja pojat pelasivat selvästi (p<.001) vastakkaista sukupuolta enemmän. Vanhemmat eivät rajoittaneet 16 %:n ruutuaikaa. Vähäinen liikuntaharrastaminen oli yhteydessä runsaaseen ruutuaikaan. Liikuntaharrastus seurassa oli yhteydessä (r=.083; p<.05) liikunnallisten videopelien pelaamiseen.

Isolla osalla koululaisista liikuntasuositukset eivät täyty ja ruutuaikaa on syytä vähentää. Tärkein huomioitava ryhmä on täysin liikuntaa harrastamattomat, sillä aiempiin tutkimuksiin perustuen he ovat suurimmassa riskissä jatkaa passiivista elintapaansa aikuisenakin. Kyseisen ryhmän passiivisen ruutuajan käyttöä tulisi pyrkiä vähentämään sekä muuttamaan aktiiviseksi, apuna voisi toimia liikunnalliset videopelit sekä lasten ruutuajan määrään puuttuminen.

Physical activity has decreased and respectively screen time has been increasing significantly in recent years among children and young people. The purpose of this study was to investigate sixth-graders’ physical activity, screen time and their associations and to compare the frequencies of participation in these activities to physical activity and screen time recommendations.

Research data were collected from sixth-graders (age=11,5 year) in Seinäjoki (N=601) in schools by the Health and Lifestyle questionnaire with Webropol -program in spring 2013. For the present study those questions that asked about the physical activity and screen time (7 pcs) were analyzed. Physical activity questions delt with the amount and effectiveness of physical activity on free time by oneself and in sport clubs. Questions about screen time delt with the time spent on watching TV, playing video games and communicating with friends in the Internet, and about parents’ interference with their children’s screen time, and about playing sportive video games and time spent on those. The connections between variables were analyzed by cross-tables and Chi-square tests and Spearman correlation coefficients using SPSS Statistics 20.

Of the sixth-graders over 40 % were doing some physical activities by themselves and over 30 % in sport clubs with a minimum of four times a week; 3 % did not have any physical activities. Spontaneous physical activity was associated (r=.26; p<.001) with physical activity in sport clubs. There were no statistically significant differences between genders. Of the sixth-grades, 30 % were watching TV, DVD or BlueRay over two hours daily. Girls spent statistically significantly (p<.001) more time to communicate in the Internet with their friends and boys played (p<.001) more compared to the opposite genders. Screen time was not limited by 16 % of the parents. Low physical activity was associated with a large amount of screen time. Exercising in sports clubs was associated with (r=.083; p<.05) playing sportive video games.

For large amount of schoolchildren the physical activity recommendations are not met and the amount of screen time should be reduced. The most important group of children to target is those that don’t exercise at all, for previous studies have indicated that they are in the greatest risk for continuing their passive lifestyle also as adults. For that particular group the time spent passively in front of the screen should be reduced and replaced by more sportive activities; a good remedy could be the sportive video games and limiting children’s screen time.