Kuudesluokkalaisten uimataito Seinäjoella

TIIVISTELMÄ Jari Mäkelä, 2014. Kuudesluokkalaisten uimataito Seinäjoella. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, 54 s., 1 liite. Yhteiskunnan ja kuntien panostus kunto- ja terveysliikuntaan tulee toivottavasti lisään-tymään. Kasvukeskusten merkitys vahvistuu kaupunkeihin ja taajamiin suuntautuvan muuttoliikkeen myötä. Uimataidon merkitys kansalaistaitona vahvistuu ja uimakoulu-toiminnan kysyntä kasvaa. Oma taustani tämän tutkimuksen tekemiseen on siviilityöni, joka on Seinäjoen kaupun-gin liikuntatoimessa, liikuntapalveluesimiehenä. Päätin tehdä seminaarityöni ja pro gra-du -tutkielmani kuudesluokkalaisten oppilaiden uimataidosta ja koulun sijainnin vaiku-tuksesta oppilaiden uimataitoon. Perustelen tutkielmani pohjalta uimaopetuksen tärkeyt-tä sekä tarpeellisuutta Seinäjoen kaupungissa. Tässä tutkimuksessa mitattiin seinäjokelaisten kuudesluokkalaisten uimataitoa. Tutki-muksen otanta oli lukuvuoden 2013–2014 seinäjokelaiset kuudesluokkalaiset oppilaat, joiden syntymävuosi on 2001. Oppilaat olivat 25 koulusta ja otanta oli 683 oppilasta. Tutkimukseen kuului Pohjoismaiden yhtenäinen 200m uimataitotesti. Siinä kriteerinä on, että henkilö pudottuaan uintisyvyiseen veteen ui yhtäjaksoisesti 200m, josta vähin-tään 50m selällään. Koulun sijainti ja perustiedot kysyttiin lomakkeella luokkahuoneti-lassa. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimuskysymyksinä olivat: Onko koulun sijainnilla merkitystä 6-luokkalaisten uima-taitoon? Millainen on seinäjokelaisten 6-luokkalaisten uimataito? Onko uimataidossa sukupuolten välisiä eroavaisuuksia? Sekä mitä eroavaisuuksia kohderyhmän 200 metrin uimataitotestin tuloksilla on valtakunnallisiin ja pohjoismaisiin tuloksiin? Tutkimuksen tulokset osoittivat 200 metrin uimataidon osalta, että seinäjokelaisista kuudesluokkalaisista 87 % oli uimataitoisia. Tulos oli keskimääräistä parempi, kun sitä verrataan kansallisiin ja pohjoismaisiin uimataidon mittauksiin. Sukupuolten välinen vertailu osoitti, että pojat ovat keskimääräisesti hiukan edellä uimataidossa, mutta tilas-tollisesti merkittävää eroavaisuutta tyttöjen ja poikien välille ei syntynyt. Tulokset osoit-tivat myös, että uimataito oli parempi niillä oppilailla, joiden koulu sijaitsi lähimpänä Seinäjoen uimahallia. Vaikka erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, niin oppilaiden uimataito heikkeni sitä mukaa mitä kauempana koulu sijaitsi uimahallista. Asuinpaikan etäisyyttä uimahallista ei tutkittu tässä tutkimuksessa. Oppilaista osa asuu lähempänä toisen kunnan tai kaupungin uimahallia. Avainsanat: uimataito, kuudesluokkalaiset oppilaat, Seinäjoen kaupunki,