Miksi vanhempi valitsee elämänkatsomustiedon lapsensa katsomusaineeksi
Ahonen, P. 2013. Miksi vanhempi valitsee elämänkatsomustiedon lapsensa katsomusaineeksi. Elämänkatsomustiedon oppilaiden vanhempien ajatuksia koulumaailmassa esiintyvistä katsomuksellisista kysymyksistä. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. 82 sivua.
TIIVISTELMÄ
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi vanhemmat valitsevat elämänkatsomustiedon lapsensa katsomusaineeksi ja mitä mieltä vanhemmat ovat elämänkatsomustiedon opetuksesta, jota heidän lapsensa ovat saaneet. Tutkimuksessa selvitettiin myös vanhemmilta myös, millä perusteella vanhemmat päättävät, osallistuuko heidän lapsensa koulun uskonnollisia elementtejä sisältäviin tilaisuuksiin. Lisäksi tavoitteenani oli selvittää, mitä elämänkatsomustiedon oppilaiden vanhemmat ajattelevat tavasta, jolla Suomessa tällä hetkellä järjestetään katsomusaineiden opetus.
Tutkimuskohteena olivat 13 elämänkatsomustiedon oppilaan vanhempaa, joiden lapset kävivät koulua saman kaupungin neljässä eri koulussa. Tutkimus oli aineistolähtöinen, ja aineisto kerättiin haastattelemalla vanhempia yksilöllisesti. Aineistoa selittävä teoria etsittiin aineiston analysoinnin jälkeen.
Tutkimuksen mukaan haastateltavat vanhemmat ajattelivat, että elämänkatsomustiedossa uskontoja käsitellään monipuolisesti ja uskonnollisia oppeja käsitellään objektiivisemmin kuin uskonnon oppiaineessa. Tämän he toivoivat mahdollistavan heidän lapsensa mahdollisimman autonomisen katsomuksellisen kehityksen. Vanhemmat toivoivat tämän edistävän myös heidän lapsensa kasvua suvaitsevaiseksi ihmiseksi.
Suurin osa haastateltavista vanhemmista antoi lapsensa osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Lisäksi kaikki vanhemmat ajattelivat, että koulun perinteiset juhlat saavat sisältää ainakin jossain määrin uskonnollisia elementtejä, jotka kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperintöön. Lähes kaikki vanhemmat sallivat lapsensa osallistua koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin. Monet heistä antoivat tai olivat valmiita antamaan lapsensa vaikuttaa päätökseen siitä, osallistuuko lapsi uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Lähes kaikki haastateltavat toivoivat, että kaikilla vanhemmilla olisi vapaus valita lapsensa katsomusaine. Suurin osa myös toivoi, että kaikilla oppilailla olisi yhteinen katsomusaine, joka muistuttaisi eniten elämänkatsomustietoa.
Arvojen moninaistuminen, yksilön autonomian ja erilaisuuden arvostus sekä suvaitsevaisuus ovat postmodernistiselle ajattelulle tyypillisiä piirteitä. Nämä postmodernismin piirteet selittävät vanhempien ajatuksia ja toiveita koskien katsomusaineiden opetusta ja muita katsomuksellisia kysymyksiä, joita koulumaailmassa ilmenee. Vanhempien vastauksista oli myös löydettävissä indoktrinaation kritiikkiä.
Avainsanat: elämänkatsomustieto, katsomusaineet, uskonnolliset tilaisuudet, indoktrinaatio, postmodernismi, moniarvoisuus, suvaitsevaisuus
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Nomadit rippituolissa : medioidun uskonnon moraalisen järjestyksen dynamiikka (post)modernin television ja kulttuurin kontekstissa
Sumiala-Seppänen, Johanna (University of Jyväskylä, 2001)The study Nomads in the Confessional: The Dynamics of the Moral Order of Mediated Religion in the Context of (Post)modern Television and Culture is concerned to explore mediated relations between religion, media and culture. ... -
Elämänkatsomustiedon oppiaine opetussuunnitelmassa
Nykänen, Miia (2023)Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma on osa valtakunnallista ja paikallista opetussuunnitelmaa. Se on myös keskeinen osa katsomuskasvatuksen opetusta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tässä pro gradu –tutkimuksessa ... -
Herätysliike kahden kulttuurin rajalla : lestadiolaisuus Karjalassa 1870-1939
Kinnunen, Mauri (Jyväskylän yliopisto, 2004)FL Mauri Kinnunen tutki niitä erityispiirteitä, joita lestadiolaisessa herätysliikkeessä ilmeni sen toimiessa itäisen ja läntisen kulttuurin rajalla Karjalassa. -
“Repressive Tolerance” : Reflections after Sixty Years
Ahonen, Pertti (Lähihistorian tutkimuksen seura, 2024)This brief article revisits Herbert Marcuse's classic essay 'Repressive Tolerance', first published six decades ago in 1965. It explores the key ideas expressed by Marcuse and offers some thoughts about their potential ... -
Dimensions of Toleration in the Political Theory of Johannes Althusius
Ruokanen Jukka (De Gruyter, 2022)