Hiihtosuunnistuksen lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
Johdanto. Hiihtosuunnistuksella on jo vuosikymmenten perinteet. Ensimmäinen suomenmestaruuskilpailu järjestettiin vuonna 1966. Laji on muuttunut paljon etenkin kahden viime vuosikymmenen aikana vapaan hiihtotavan tultua perinteisen tilalle ja välineiden kehittymisen myötä. Tämän työn tavoitteena on kertoa hiihtosuunnistuksesta lajina sekä selvittää hiihtosuunnistuksen lajivaatimuksia. Tavoitteena on myös kertoa lajin nykytilasta sekä tuoda esille hiihtosuunnistuksen harjoittelua valmennuksen ohjelmoinnissa esimerkkiurheilijan viikkoesimerkein.
Kestävyys ja voima. Hiihtosuunnistus on ennen kaikkea kestävyyslaji. Peruskestävyys luo pohjan vauhti- ja maksimikestävyyden harjoittamiselle. Hiihtosuunnistuksen fyysiset vaatimukset ovat lähellä maastohiihdon fyysisiä vaatimuksia. Miesten maastohiihdossa hiihtäjän maksimaalisen hapenottokyvyn tulisi olla vähintään 80 ml/kg/min, jotta pärjääminen kansainvälisellä tasolla olisi mahdollista. Vastaava luku hiihtosuunnistuksessa on miehillä 70 ml/kg/min. Voimaa hiihtosuunnistaja tarvitsee, kuten hiihtäjäkin. Voiman osuus korostuu ylävartalossa, koska hiihtosuunnistajan on jaksettava edetä pisimmillään erikoispitkä matka, lähes kolmetuntinen kilpailu, kapeilla urilla tasatyönnöin.
Taito. Hiihtosuunnistajan on hallittava kaikki vapaan hiihdon tekniikat, välineensä sekä suunnistettava mahdollisimman nopeasti rastilta toiselle. Nopea ja jatkuva kartanluku korostuu tiheillä urastoilla ja reitinvalintataito puolestaan harvalla urastolla.
Psyykkiset ominaisuudet. Itsetutkiskelu on tärkeää, jotta urheilija oppii käsittelemään omia tuntojaan ja toimiaan. Itsetuntemuksen ollessa hyvä, urheilijan on helpompi löytää toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin, jolloin kilpailusuorituksesta tulee sujuvampaa ja menestyminen mahdollistuu. Hiihtosuunnistajan henkinen vahvuus tulee esiin erityisesti viesteissä ja yhteislähdöissä, joissa on luotettava itseensä ja omiin reitinvalintoihinsa häiriötekijöistä huolimatta.
Urheilija-analyysi. Nykypäivänä hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuden voi saavuttaa jo ensimmäisinä vuosina aikuisten sarjassa, jos harjoittelu on ollut systemaattista jo juniorivuosina. Vastaavasti menestystä voi tulla määrä-tietoisella harjoittelulla myöhäisemmälläkin iällä, jopa nelikymppisenä.
Valmennuksen ohjelmointi. Hiihtosuunnistuksen harjoitus- ja kilpailukausi jaetaan 3-4 viikon mittaisiin jaksoihin, joissa vaihtelevat kehitettävät ja ylläpidettävät ominaisuudet. Viikkorytmityksenä käytetään 2:1 ja 3:1 malleja, jolloin kahden tai kolmen kehittävän viikon jälkeen tulee palauttava viikko. Hiihtosuunnistuksen harjoittelussa on keskityttävä ylävartalon voimaan sekä suunnistustaitoon ympäri vuoden. Näiden ominaisuuksien lisäksi perusharjoittelua ei voi unohtaa missään vaiheessa ja hapenottokykyä on hyvä pitää yllä myös peruskuntokaudella. Harjoittelun rytmitys korostuu kilpailukaudella, kun pyritään saamaan paras suorituskyky esille.
Tulevaisuuden haasteet. Kansainvälisen suunnistusliiton (IOF) urheilijakomissio vie hiihtosuunnistusta eteenpäin lajina. Heidän tavoitteenaan on, että hiihtosuunnistus olisi olympialaji vuonna 2022. Tätä ennen laji tulee mukaan opiskelijoiden maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 2016 ja talviuniversiadeihin vuonna 2019.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Seminaarityöt [143]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Salibandyn lajianalyysi ja salibandyn laukauksen biomekaaninen analyysi sekä valmennuksen ohjelmointi
Kirsilä, Jiri; Wenning, Joel (2020)Johdanto. Tässä katsauksessa tarkastellaan salibandyottelun kuormitusta, suunnanmuutoskykyä ja sen harjoittamista, salibandyn laukauksen biomekaniikkaa ja sen harjoittamista, valmennuksen ohjelmointia ja suomalaisen ... -
Yläkouluikäisen maastohiihtäjän lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
Varjus, Riikka (2020)Johdanto. Työn tarkoituksena on keskittyä syvemmin yläkouluikäisen maastohiihtäjän harjoitteluun, kilpailemiseen ja ylipäätään ottaa huomioon kaikki asiat, mitkä liittyvät ja vaikuttavat nuoren urheilijan elämään kuten ... -
Kestävyysjuoksun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi : voimaharjoittelun näkökulma
Pirkola, Leena (2020)Johdanto. Kestävyysjuoksulla on Suomessa pitkät ja menestyksekkäät perinteet. Kestävyysjuoksu on perinteisesti nähty lajina, jossa ratkaisevassa asemassa ovat aerobiset tekijät ja suuret juoksumäärät. Voimaharjoitteluun ... -
Naisten 100 m pika-aitajuoksun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
Hakamäki, Elisa (2019)Johdanto. Naisten pika-aitajuoksussa 100 m matkalla edetään kymmenen aitaa mahdollisimman nopeasti. Aidat ovat 84 cm korkeita ja vakio etäisyydellä toisistaan. Sujuva aitominen edellyttää syklisten juoksuaskelten ja ... -
Miesten keihäänheiton lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
Korte, Ville (2020)Johdanto. Keihäänheitto eroaa kolmesta muusta heittolajista merkittävästi johtuen muun muassa lineaarisesta vauhdinotosta sekä huomattavasti kevyemmästä heittovälineestä. Lajin luonteen takia siinä myös korostuvat ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.