Koulun aloitus sisäkorvaistutetta käyttävällä lapsella

Abstract

Koulun alku on tärkeä ja haastava vaihe kaikille lapsille ja lisähaastetta sekä -jännitystä siihen tuo erityisen tuen tarve. Kun lapsella todetaan kuulovamma, pitää vanhempien ensin käsitellä erityiset tarpeet, joita sen myötä syntyy. Sitten vanhempien onkin tehtävä päätös lapsen koulun aloituksesta; millaiseen kouluun, yksi vai kaksi vuotta esiopetusta, minkä ikäisenä siirrytään koulun puolelle, kuinka lapsi jaksaa, miten vanhemmat jaksavat tukea lasta koulunkäynnissä ja siirtää kaiken tar-peellisen tiedon ja kenelle tietoa pitää jakaa. Jossain määrin näitä asioita pohditaan jo lapsen siirtyessä esiopetukseen, mutta varsinaisen oppivel-vollisuuden suorittamisen aloittaminen on kuitenkin isompi asia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä seikat tutkittavina olleiden sisäkorvaistutetta käyttävien lasten koulun aloituksessa olivat olleet merkityksellisiä, ja miten koulunkäynti oli lähtenyt sujumaan. Tut-kimus pohjautuu sisäkorvaistutetta käyttävien lasten koulun alettua käytyihin henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitel-man palavereihin. Keskustelut analysoitiin laadullista aineiston analyy-siä käyttäen. Siinä käydyt keskustelut teemoitettiin niiden sisältämien keskeisten aiheiden mukaan ja saatiin esille vastauksia ja tuloksia esitet-tyihin kysymyksiin. Aineistona olivat kuuden sisäkorvaistutetta käyttä-vän lapsen HOJKS-palaverit, jotka oli nauhoitettu lukuvuonna 2006 – 2007 oppilaiden ollessa seitsenvuotiaita. Tutkimuksessa selvisi, että vanhempien sekä myös opetushenkilöstön mukaan tärkeitä asioita istutetta käyttävän lapsen koulun aloituksessa ovat luokan koko ja sitä kautta oppimisympäristön rauhallisuus, viitto-mien käyttö, visuaalinen tuki opetuksessa sekä vertaislapset. Toimin-nassa istutelapsen hyväksi on mukana todella monia eri ammattilaisia, joiden välisten yhteyksien luomisessa ja tiedonsiirrossa HOJKS-palaverit koettiin yleensä tärkeiksi.