Alaisten kokemuksia työn imua vahvistavasta ja heikentävästä johtamisviestinnästä
Tämän tutkielman tavoitteena oli ymmärtää alaisten kokeman työn imun rakentumista osana johtajan ja alaisen välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää alaisten kokemuksia siitä, millainen johtamisviestintä luo ja vahvistaa alaisten kokemaa työn imua sekä millainen johtamisviestinä puolestaan heikentää alaisten työn imun kokemusta. Lisäksi pyrittiin ymmärtämään johtajan vuorovaikutuksen merkitystä ja roolia alaisten kokemusten rakentumisessa. Tutkimuksen kohteena olivat alaisten kokemukset johtamisviestinnän ja työn imun välisistä yhteyksistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin teemahaastattelua hyödyntäen. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä asiantuntijatehtävissä työskentelevää työntekijää, jotka tunnistivat kokevansa työn imua ja olivat säännöllisesti vuorovaikutuksessa johtajansa kanssa. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina. Aineiston analyysi suoritettiin laadullisena sisällönanalyysinä teemoittelua hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten perusteella johtamisviestinnällä on merkittävä rooli sekä alaisten kokeman työn imun vahvistumisessa että heikentymisessä. Tulosten perusteella alaisten kokemaa työn imua on siis mahdollista vahvistaa johtamisviestinnällä. Toisaalta johtajan viestintä voi johtaa myös alaisten kokeman työn imun heikkenemiseen. Kokemukset työn imua vahvistavasta ja heikentävästä johtamisviestinnästä olivat monipuolisia ja vaihtelevia. Työn imua vahvistava ja heikentävä johtamisviestintä kytkeytyy tiiviisti sekä suhde- että tehtävätasoon. Työn imua vahvistavat johtamisviestinnän kokemukset liittyivät johtajalta saatuun palautteeseen ja tukeen, luottamuksen ja arvoituksen osoittamiseen, epäformaaliin viestintään johtajan ja alaisen välillä, työilmapiiriin, tavoitteisiin ja tiedonjakoon, strategiasta viestimiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä johtajan ja alaisen väliseen suhteeseen. Työn imua heikentävät kokemukset johtamisviestinnästä puolestaan liittyvät tuen ja luottamuksen puutteeseen, heikkouksiin päätöksenteossa ja tiedonjaossa, epäselviin tavoitteisiin, keskeytyksiin, esimies-alaissuhteen tasoon sekä muutosten johtamiseen.
Tämän tutkielman tulokset tarjoavat uusia näkökulmia työn imun johtamiseen. Tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi organisaatioiden johtamisviestinnän kehittämisessä.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Visio ja sen viestiminen kasvuyrityksessä : ylimmän operatiivisen johdon käsityksiä ja kokemuksia
Inget, Anna; Rautio, Kati (2013)Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, millaisia käsityksiä ja kokemuksia kasvuyrityk-sen ylimmän operatiivisen johdon edustajilla on yrityksensä visiosta ja sen viestimises-tä organisaatiossaan. Lisäksi tavoitteena oli ... -
Vertaissuhteesta johtaja-alaissuhteeksi : lähijohtajien ja alaisten kokemuksia vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteen muutoksista
Jokinen, Hanna-Maria (2021)Tutkielmani tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää lähijohtajien ja alaisten kokemuksia vertaissuhteen muutoksesta johtaja-alaissuhteeksi. Tarkastelemani ilmiö oli vertaissuhteen muutos hierarkkiseksi suhteeksi. Tutkielmassa ... -
Johtajan ja työntekijän välinen palautevuorovaikutus
Huovinen, Outi (2015)Tämän puheviestinnän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli ymmärtää johtajan ja työntekijän välistä palautevuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lähijohtajat käsittävät palautteen työssään, minkälaisia kokemuksia ... -
Irtisanottujen kokemuksia irtisanomistilanteen vuorovaikutuksesta
Nitovuori, Reeta (2014)Tämän pro gradu -työn tavoitteena oli kuvata ja jäsentää irtisanottujen kokemuksia irtisanomistilanteen vuorovaikutuksesta. Tavoitetta lähestyttiin kysymällä irtisanottujen kokemuksia heidän omasta ja johtajan vuorovaiku ... -
Kuunnellaan ja tullaan kuulluksi : tutkimus teollisuusorganisaation työyhteisöviestinnästä
Wirpi, Riikka (2012)Työyhteisöviestintä on merkittävä tekijä niin yksittäisen työntekijän kuin koko organisaation hyvinvoinnin kannalta. Toimiessaan hyvin se parantaa työntekijöiden motivaatiota, vaikuttamismahdollisuuksia, sitoutuneisuutta ...