Stressi ja terveys väestöllisissä ryhmissä : tutkimus ihmisten stressi- ja sairastuvuusalttiudesta

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on stressin ja terveyserojen mittaaminen väestöllisissä ryhmissä. Tutkimuksen lähtöasetelma on varsin psykologinen. Aluksi pyritään erittelemään ihmistyyppejä persoonallisuuden piirteiden perusteella Antonovskia (1987) ja Kobasaa (1979) mukaillen. Tämän jälkeen tutkitaan löydettyjen ryhmien asenteita ja tuntemuksia sellaisten mentaliteetin ominaisuuksien kanssa, joilla on todettu olevan yhtäläisyyksiä stressiin ja sairastuvuuteen. Mentaliteetin osa - alueet kuvastavat Williamsin ja Huberin (1986) luokittelemia sisäisiä stressinaiheuttajia. Lopuksi testataan, onko stressinsietokyvyllä ja koetulla stressillä eroja demografisten ryhmien kesken. Nämä ryhmät ovat tavanomaisia demografisia muuttujia, jotka kuvaavat vastaajan sukupuolta, asemaa, koulutusta, ikäryhmää sekä parisuhdetta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena internetiin rakennetun kyselylomakkeen avulla, joka nopeutti huomattavasti vastausten saamista. Kyselylomake saatekirjeineen lähetettiin ilman virheilmoitusta yhteensä 660:een satunnaisesti valittuun sähköpostiosoitteeseen. Vastaajan tuli olla työssäkäyvä. Lisäksi pyrittiin siihen, että vertailuasetelma sukupuolten välillä olisi mahdollinen. Vastauksia saapui määräaikaan mennessä 203 kappaletta. Persoonallisuustyyppejä eroteltiin toisistaan pääkomponenttianalyysin avulla, jonka seurauksena pystyttiin identifioimaan 6 erilaista tyyppiä. Löydettyjä ryhmiä vertailtiin keskenään korrelaatioanalyysin avulla. Persoonallisuuksia karakterisoivien mentaliteetin piirteiden selvittämiseen käytettiin korrelaatio- sekä askeltavaa regressioanalyysia (stepwise). Lopuksi selvitettiin asenteiden eroja demografisten ryhmien sisällä yksisuuntaisen varianssianalyysin - eli keskiarvovertailun avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella persoonallisuuksien välillä voidaan todeta olevan eroja asenteissa sekä uskomuksissa ja tätä kautta myös stressinsietokyvyssä ja sairastuvuusalttiudessa. Joitakin eroavaisuuksia voidaan löytää myös demografisten ryhmien kesken koetun stressin suhteen.