Kuntoliikunnalla tarkoitetaan yleensä tavoitteellista liikunnan harrastamista, jolla pyritään ylläpitämään tai kehittämään fyysistä kuntoa. Kuntoilua voidaan pitää erittäin suosittuna vapaa-ajanviettomuotona, sillä nykypäivänä yli puolet suomalaisista aikuisista kertoo harrastavansa joko kuntoliikuntaa tai -urheilua. Erilaisten yhteiskunnallisten muutosten myötä työelämä ei ole fyysisesti yhtä rasittavaa kuin ennen, joten lähes jokaisen meistä on pidettävä huolta fyysisestä kunnosta vapaa-ajalla. Oman kunnon ylläpitäminen tai kehittäminen ei kuitenkaan välttämättä ole kaikille meistä helppoa. Kunnon kehittäminen nimittäin vaatii liikuntasuoritusten kuormituksen jatkuvaa arviointia ja säätelemistä suhteessa omaan suorituskykyyn sekä motivaatiota harjoitella riittävän säännöllisesti.
Jotkut meistä ovat ottaneet avuksi sykemittarin kehittääkseen kuntoaan. Sykemittarin sanotaan auttavan kuntoilijaa pääsemään helpommin tavoitteisiinsa – liittyivät ne sitten kunnonkohotukseen tai painonhal
lintaan. Sykemittarin sanotaan antavan käyttäjälle objektiivista palautetta liikuntasuorituksista ja kannustavan liikkumaan. Herää kysymys onko kyse pelkästä sykemittarin valmistajien puheesta vai sykemittaria käyttävien kuntoilijoiden kokemuksiin perustuvasta tutkitusta tiedosta? Tässä tutkielmassa haluan selvittää miten hyvin sykemittarin käyttö vastaa kuntoilijan tarpeisiin tarkastelemalla sykemittaria käyttävien kuntoliikkujien ja -urheilijoiden liikuntasuhdetta ja siinä tapahtuneita muutoksia sykemittarin käytön aloittamisen jälkeen. Tavoitteenani on jäsentää sykemittarin roolia kuntoilijan liikuntasuhteen muotoutumisessa.
Kuntoilijat sykemittaria käyttävänä ryhmänä tulisi mielestäni ottaa nykyistä paremmin huomioon liikuntatieteissä ja sykemittarin käytön vaikutusta kuntoliikunnan ja -urheilun harrastamiseen pohtia. Sykemittarit kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta myös kuntoilijoiden keskuudessa, mutta laaja-alaista tutkimusta kuntoilijoiden sykemittarin käytöstä ei vielä ole olemassa. Tutkimusaihe on vielä sen verran uusi, ettei se kiinnity vahvasti mihinkään yhteen teoriaan. Sen vuoksi yhdistelen tässä tutkielmassa kuntoliikunnan historiaa, liikuntateknologiaa ja liikuntasuhdetta käsittelevää kirjallisuutta ja tuon kuntoilijoiden käsityksiä näkyviin käyttäen apuna teemahaastattelua. Tutkimusaineistoa analysoin ja tulkitsen käyttäen fenomenografiaa, teemoittelua ja henkilökuvausta.
Tutkimustulokseni osoittavat sykemittarin käytöllä olevan merkittävä rooli kuntoilijan liikuntasuhteen muotoutumisessa. Kuntoilijat kokevat sykemittarin käytön vaikuttaneen myönteisesti heidän liikuntasuhteeseensa. Sykemittari nähdään ikään kuin henkilökohtaisena valmentajana, jonka tehtävä on tukea, opastaa ja kannustaa liikunnan harrastamisessa. Kuntoilijat kokevat sykemittarin käytön tukevan parhaiten kestävyysurheilulajien harrastamista, mutta tuovan lisää mielenkiintoista sisältöä myös muun tyyppisiin urheilulajeihin. Sykemittari todella auttaa kuntoilijaa saavuttamaan erilaisia tavoitteita. Ilman sykemittaria kuntoilijan on vaikeampi seurata omaa kehittymistään, joten tavoitteiden saavuttaminen saattaa olla vaikeampaa ja hitaampaa.
...
