Veini, Terhi. 2013. LASTEN KOKEMUKSIA RUOKAILUTILANTEISTA. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväsky-län yliopisto. 99 sivua + liitteet.
Tutkimuksen aiheena olivat lasten kokemukset ruokailutilanteista. Tutkimus oli osa Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanketta, joka levittää tietoa Sapere-menetelmästä. Menetelmä painottaa kokemuksellista ja tutkivaa oppimista sekä ruokiin tutustumista kaikilla aisteilla. Tutkimuksen aihe oli tärkeä, koska ruokailua ei ole juuri tutkittu lasten näkökulmasta. Aiemmin lasten ruokailukokemuksista on kysytty lähinnä aikuisilta. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitkä ovat tyypillisiä tekijöitä lasten kokemissa mukavissa ja ikävissä ruokailutilanteissa sekä mitä lapset kertovat päiväkodin ruokailutilanteista. Lisäksi sillä haluttiin edistää lasten osallisuutta ja kuulemista heitä itseään koskevissa asioissa.
Tutkimus oli lähestymistavaltaan laadullinen ja siinä käytettiin fenomenografista tutkimusotetta.
Tutkimusjoukkona oli kaksitoista 5–6-vuotiasta lasta. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka toteutettiin lasten pari- ja yksilöhaastatteluna. Lisäksi lapset piirsivät mukavasta ruokailutilanteesta. Haastatteluaineiston analysointi tapahtui fenomenografisella analyysimenetelmällä.
Lapset ilmaisivat enemmän mukavia kuin ikäviä ruokailukokemuksia. Tyypillisimpänä tekijänä mukavissa ruokailukokemuksissa olivat erityiset, arjesta poikkeavat asiat, kuten syöminen kodin ulkopuolella. Lasten kokemiin mukaviin ruokailutilanteisiin liittyi myös tietty ympäristön piirre, mieluisa ruoka ja syömään pääseminen, lapset toimijoina, sosiaalisuus sekä tunnelma. Ikävien ruokailutilanteiden tyypillisin tekijä oli ikävä tapahtuma ruokailun yhteydessä, kuten ruokailun aikana tapahtunut itsensä satuttaminen. Muita ikävien ruokailutilanteiden tyypillisiä tekijöitä olivat rauhattomuus, kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, toverisuhdeongelmat sekä se, että ruokailun puitteet eivät miellyttäneet. Päiväkodin ruokailutilanteista lapset kertoivat, että ruokailussa on tietyt säännöt, siellä on ruokaa ja siellä syödään. Lisäksi lapset kertoivat, että päiväkodin ruokailua ohjaavat tietyt käytännöt, ruokailutilanteet ovat miellyttäviä ja toisaalta, että ruokailutilanteet ovat rauhattomia.
Tutkimus täydensi aiempaa tutkimusta sen osalta, mitä lapset pitävät mukavina ja ikävinä asioina ruokailutilanteissa. Tutkimuksen antama tieto avaa sitä, millaisiin asioihin lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa sekä terveellisten ruokailutottumusten tukemisessa kannattaa kiinnittää huomiota. Lapset toivoivat erityisesti ruokailuun liittyvää toiminnanvapautta, päätäntävaltaa ja omatoimisuutta. Lasten osallisuutta tukisi, jos heille annettaisiin enemmän ruokaan ja ruokailuun liittyviä päätöksenteko- ja vaikutusmahdollisuuksia. Ruokailun tutkiminen lasten näkökulmasta on jatkossakin tärkeää, jotta vähän tutkitusta aiheesta saadaan laajempaa tietoa.
...
